crush...

himoan ruokaa... ei mulla ole edes nälkä, mutta tekee vaan mieli syödä kun ei ole muutakaan tekemistä.

tää päivä on ihan kauhea, tiesin sen jo heti kun heräsin, ennen kun avasin silmäni. kun tajusin että uni ei ollutkaan totta.

en edes uskalla käydä vaa'alla, en aio tehdä sitä vielä vähään aikaan. vasta sitten kun olo on pienempi.

motivaatio

mun motivaatio päätti tulla rymähdyksellä takasin. tällä kertaa ajatukset on vaan positiivisia, enkä tunne itteäni edes hirveän lihavaks, vielä ainakaan. ehkä lopetan polttamisenkin tässä, jos vaan jaksan. mun kieli on nimittäin käyny kipeeks, voi tietty johtua joulun syömisistäkin.

haluan elämäni takasin, haluan jaksaa nousta sängystä aamuisin ja käydä jossain enemmän, ihan vaan ulkona, nähdä ehkä ihmisiä. tosin ihmisten mukana tulee ongelmia, joita en todellakaan tarviis nyt. pää alkaa käydä jo tyhjäkäynnillä, traumat ja häiriöt valtaa taas alaa...

mutta ihan positiivinen olen vielä. ainakin oon tänään ollu. kattoo sit huomenna.

the enemy

joulu, kaikkien laihduttajien pahin vihollinen on täällä. onneks tänään oon tähän mennessä hillinny itteni, ja oon syöny vaan yhdn leivän jonka päällä tosi kevyesti keijua, kaks viipaletta juustoa ja yks muna. ei vaan ole vielä nälkä. eiköhän se kuitenkin iltaa kohti ala jo koputtelemaan mahan pohjassa... pelkään syöväni liikaa kinkkua. rakastan kinkkua ihan liikaa. voin syödä sitä 3kg yhessä päivässä, tuli kerran testattua... ei kovin tervettä.

haaveet kaatuu

jooh, ei mulla ole mitään toivoa päästä tavoitteeseeni jouluun mennessä, ellen lopeta syömistä kokonaan. nyt on ollu vielä niin paljon stressiä etten oo jaksanu edes oikeen tehdä mitään, koiran lenkittäminenkin hoituu kotipihassa lumipalloja heitellen.

en oo jaksanu ettiä edes thinspoa pitkään aikaan, enkä oo katellu mun koneella jo olevia kuvia, vaikka ne pyörii taustakuvana koko ajan. kuka nyt pelkkää näyttöä jaksais katella...

syömisiä oon kyllä rajoittanu nyt viimesenä muutamana päivänä, oon syöny salaattia taas pitkästä aikaa ruuan kanssa kolmesti päivässä, mutta nuo illan mässytykset ottaa kaiken edistymisen takasin, koska mun lääkitys saa mut ahmimaan mielettömästi niin kauan että nukahdan.

pitäis kai alottaa taas hunger control pillerit, jos se auttais asiaa edes vähän.

huomenna on aika psykiatrille ja pyydän uudett reseptit ja lisää sairaslomaa, koska mun loma loppuu ens kesänä enkä todellakaan oo vielä kunnossa, enkä tiedä missä edes oon sillon.

tänään saan olla vähän aikaa itsekseni kun meille tuli yks kaveri käymään pitkästä aikaa ja nuo lähtee kai kaupungille jossain vaiheessa. kyllä tulee tarpeeseen tää pieni loma arjen ahdistuksesta. ei se voi olla kenellekkään hyväks olla neljän seinän sisällä 24/7 saman ihmisen kanssa ilman oikeastaan mitään kontaktia ulkomaailmaan.

plah

lauantaina oli paino taas tuossa 0:n puolella, siitä sitten on lähteny pikkuhiljaa taas nousemaan, vaikka koiran kanssa joka päivä vähintään se noin pari tuntia tulee ulkoiltua. pitäis ehkä lisätä vaan vielä sitä. kun jaksais.

polttelee

voi että! tunnin lenkki koiruuden kanssa, posket ja reidet tais paleltua mutta ei haittaa, kiva polte käy koko kropassa. :) kyllä tällä menolla pääsen nopeesti kuntoon. Sisu ei oikeastaan vedä paljoa, mutta kun sillä on juoksuaika nyt niin se tahtoo jäädä haistelemaan aika paljon, ja tuommosta jättijytkyä ei kovin helpolla saadakkaan liikkeelle, kun ei se malta käskyjäkään kuunnella kun on mieleinen haju :D eiköhän tuo kuitenkin helpota kun juoksut menee ohi. :) niskat ja alaselkä on kyllä sen tuntuset että muutaman kerran saanu vetää tuota. :D ihanaa kun on koira, ja just tuommonen koira. just sellanen kun haluan koiran olevan. :) rakastuin <3 ja sit vielä tosiaan se kun sen kanssa käy lenkillä, ei sitä voi kuvailla miten ihanaa se on. :)

personal trainer

päätettiin sitten hommata kullan kanssa koira. :D heräsin aamulla kun ex/hyvä kaveri soitti ja kysy että haluaisinko koiran. eka sanoin heti että ei, ei mahdu, ei jaksa hoitaa. vähän aikaa sitä sitten mietin ja kun kultakin lopulta nous sängystä, sanoin sille, juteltiin vähän aikaa ja laitoin exälle viestin että tänne vaan, kun kerran ilmaseks saa ja tulee kuulemma kissojenkin kanssa toimeen. kunhan vaan meidän kissat tulee sen kanssa toimeen. jos ei tule niin etitään uusi koti sille. :)

tänään sen olis määrä tulla klo 20-21, ja mua jännittää ihan hirveästi. ajattelin viedä sen heti sitten lenkille kunhan se ensin tarkastaa kämpän. nyt ei sitten ole mitään syytä jäädä sisälle lorvimaan päiviks kun pitää käyttää Sisu-tyttöä ulkona monta kertaa päivässä. :) siitä tulee mun personal trainer. :D saapahan tämäkin ghetto-booty vähän säännöllistä liikuntaa ja kilot karisee nopeammin. :)

voi paska

paino on noussut taas, vaikka en kyllä ihan tiedä miten. söin kai eilen liikaa vaikka en muista syöneeni liikaa. ahdistaa vähän. tänään ostoksille, ostamaan uudet rintsikat ja ruokaa... niin paljon ruokaa... hyi. ai niin, söin eilen kokonaisen paketin aurajuustoa, ehkä se johtuu siitä. perkeleen lääkehuurumässäilyt! jos tänään ei tulis sellasta. koittais vaan keksiä niin paljon tekemistä että illalla olis ihan poikki ja ei tulis sit hirveä tylsyysmässytys.

kriisiä

nyt pukkaa kyllä kriisiä joka puolelta, lähinnä kokopuolelta. yritin tunkea itteni yhteen mekkoon johon toivoin mahtuvani jouluks, mutta kävikin ilmi että mun tissit on aivan liian isot siihen. eihän siinä, maha ja perse on kutistunu ihan kivasti mutta tuntuu että kaikki se elopaino niistä on siirtyny suoraan tisseihin, jotka on tällä hetkellä kokoa 75H eli 65/30 FF. ihan järkyttävät! näyttää ihan ku olisin ottanu ihan liian isot silikonit...

huomenna täytyy käydä ostamassa rintsikat että saan nää tytöt kuriin, en kestä enää olla liian pienissä kupeissa kun koko ajan saa olla nostelemassa, tunkemassa ja asettelemassa kun puolet tursuu yli. oikeastaan pidän mun ulkonäöstä jollain lailla nyt, kun on selvä vyötärö ja maha ei pömpötä, en oo sellanen makkara tai päärynä enää, vaan sellanen sutjakka tiimalasi. aika seksikäskin, jos uskallan sanoa. ei se silti sitä tosiasiaa muuta että haluan olla laihempi. paljon laihempi. nautin nyt näistä muodoista sen aikaa että pääsen nauttimaan pienemmistä muodoista.

ehkä jossain vaiheessa uskallan laittaa kuviakin, jos joku aamu olis maha taas litteänä niin ettei tarvii hävetä silmiä päästään. ehkä jätän kuvien laittamisen vasta siihen kun voi laittaa sellaset ennen-jälkeen kuvat... en tiiä, en oo päättäny vielä. kauhea sotanorsu joka tapauksessa oon, vaikka tällä hetkellä oonkin vähän aikaa tyytyväinen peilikuvaani, jotenkuten. tai en siis tyytyväinen, lähemminkin hyväksyn sen. en tiiä. viha-rakkaussuhde itteäni kohtaan jatkuu varmaan ikuisesti.

2,3

...taas! mä niin arvasin tän. tai noh, itse asiassa luulin vaa'an näyttävän enemmän, mutta silti, vois olla vähemmänkin. jospa nyt pitäis taas ittensä kurissa ainakin tuohon perjantaihin asti, kun sillon on ne pikkujoulut ja pitää kai sitten itekkin syödä. ainakin juon. oon ollu jo liian kauan selvinpäin, haluan olla taas pitkästä aikaa humalassa. vaikka se lihottaakin...

huomenna tulee veronpalautukset eli jee! päästään kauppaan ja pääsen maksamaan laskut! tässä kuussa saattaa ehkä jäädä vähän ylimäärästäkin, kun joonan äiti lupas maksaa yhen 250 euron laskun. :) helpottaa huomattavasti. saan ehkä ostettua itelleni uusia vaatteita, mulla kun on huimasti kahet housut ja yks toppi jossa ei oo reikiä... :D aika köyhää.

siivosin äsken ja enää ois tiskit ja pyykit ja akvaarion siivous jälellä. kissojen laatikotkin vois putsata, vaikka eilen pesin ne. kuuden kissan kanssa ne sotkeutuu aika nopeesti. vieraslakanatkin pitäis laittaa paikoilleen kun meille jää kaks kaveria yöks sillon perjantaina. koitan nyt vaan pitää itteni rauhallisena silleen että en tee liikaa asioita etukäteen enkä jätä liikaa myöskään viime tippaan. aika hankalaa mutta onhan mulla sentään 3 päivää aikaa vielä. perjantai päivä menee ruokaa laittaessa melkein kokonaan. aion leipoakkin vasta sillon, koska tuoreet pullat on parempia kun esim. edellispäivän pullat. :) pipareita en tee koska ei niitä kukaan kuitenkaan söis. :D

kaikkea hullutuksia

pikkujoulut lähestyy, paino on selvästi nousussa, mutta en anna sen hidastaa tai ahdistaa. oon ihan tyytyväinen ulkonäkööni muuten, paitsi haluaisin olla pienempi. lihon varmaan ihan hirveästi tässä joulun aikaan ja vähän ahdistaa. pitää vaan yrittää syödä mahdollisimman vähän. en jaksa enää paastoilla. vaikka se menikin hyvin niin se ei ehkä kuitenkaan ole mun juttu, ei ainakaan vielä.

huomenna alotan heti aamusta siivouksen ja jatkan sitä kai niin pitkälle kun voin, eli ilmeisesti siivoan koko päivän, jos vaan energiaa riittää. saapahan vähän taas liikuntaa. tää kämppä oksettaa mua, liikaa törkyä ja kissankarvoja ja roskia joka puolella. huomenna ne kaikki saa lähdöt ja se on sitten piste. pitää varmaan vielä torstaina tai perjantaiaamuna imuroida viimenen silaus ennen kun vieraat tulee. siitä päivästä tulee tosi kiireinen, mutta kun on syöty niin alkaa juhliminen, joten mun hommat loppuu siihen. :) sit voinkin ottaa loppuillan rennosti. :)

en uskalla...

edes arvailla painoani tällä hetkellä. ollaan mun porukoilla ja koko homma on menny ihan syömiseks. lähti käsistä jo heti ekana päivänä kun siskon lapset oli täällä yökylässä ja niiden kanssa piti syödä yhtäaikaa, sen jälkeen oon vaan syöny, syöny ja syöny. oksettaa. en uskalla edes peiliin kattoa kun tiedän sieltä tuijottavan takasin pöhöttyneet ja turvonneet läskikasvot.

huomenna luultavasti mennään takasin kotiin, ollaanhan me oltu täällä jo perjantaista. kotona on tehtävä heti alkuun suursiivous ja ruvettava suunnittelemaan tosissaan niitä pikkujouluja/läksijäisiä, mikskä niitä nyt sitten haluaa kutsua kun me joudutaan muuttamaan Joonan porukoille rahapulan takia... siitä kai myöhemmin joskus lisää.