jooh, ei mulla ole mitään toivoa päästä tavoitteeseeni jouluun mennessä, ellen lopeta syömistä kokonaan. nyt on ollu vielä niin paljon stressiä etten oo jaksanu edes oikeen tehdä mitään, koiran lenkittäminenkin hoituu kotipihassa lumipalloja heitellen.
en oo jaksanu ettiä edes thinspoa pitkään aikaan, enkä oo katellu mun koneella jo olevia kuvia, vaikka ne pyörii taustakuvana koko ajan. kuka nyt pelkkää näyttöä jaksais katella...
syömisiä oon kyllä rajoittanu nyt viimesenä muutamana päivänä, oon syöny salaattia taas pitkästä aikaa ruuan kanssa kolmesti päivässä, mutta nuo illan mässytykset ottaa kaiken edistymisen takasin, koska mun lääkitys saa mut ahmimaan mielettömästi niin kauan että nukahdan.
pitäis kai alottaa taas hunger control pillerit, jos se auttais asiaa edes vähän.
huomenna on aika psykiatrille ja pyydän uudett reseptit ja lisää sairaslomaa, koska mun loma loppuu ens kesänä enkä todellakaan oo vielä kunnossa, enkä tiedä missä edes oon sillon.
tänään saan olla vähän aikaa itsekseni kun meille tuli yks kaveri käymään pitkästä aikaa ja nuo lähtee kai kaupungille jossain vaiheessa. kyllä tulee tarpeeseen tää pieni loma arjen ahdistuksesta. ei se voi olla kenellekkään hyväks olla neljän seinän sisällä 24/7 saman ihmisen kanssa ilman oikeastaan mitään kontaktia ulkomaailmaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti