crush...

himoan ruokaa... ei mulla ole edes nälkä, mutta tekee vaan mieli syödä kun ei ole muutakaan tekemistä.

tää päivä on ihan kauhea, tiesin sen jo heti kun heräsin, ennen kun avasin silmäni. kun tajusin että uni ei ollutkaan totta.

en edes uskalla käydä vaa'alla, en aio tehdä sitä vielä vähään aikaan. vasta sitten kun olo on pienempi.

motivaatio

mun motivaatio päätti tulla rymähdyksellä takasin. tällä kertaa ajatukset on vaan positiivisia, enkä tunne itteäni edes hirveän lihavaks, vielä ainakaan. ehkä lopetan polttamisenkin tässä, jos vaan jaksan. mun kieli on nimittäin käyny kipeeks, voi tietty johtua joulun syömisistäkin.

haluan elämäni takasin, haluan jaksaa nousta sängystä aamuisin ja käydä jossain enemmän, ihan vaan ulkona, nähdä ehkä ihmisiä. tosin ihmisten mukana tulee ongelmia, joita en todellakaan tarviis nyt. pää alkaa käydä jo tyhjäkäynnillä, traumat ja häiriöt valtaa taas alaa...

mutta ihan positiivinen olen vielä. ainakin oon tänään ollu. kattoo sit huomenna.

the enemy

joulu, kaikkien laihduttajien pahin vihollinen on täällä. onneks tänään oon tähän mennessä hillinny itteni, ja oon syöny vaan yhdn leivän jonka päällä tosi kevyesti keijua, kaks viipaletta juustoa ja yks muna. ei vaan ole vielä nälkä. eiköhän se kuitenkin iltaa kohti ala jo koputtelemaan mahan pohjassa... pelkään syöväni liikaa kinkkua. rakastan kinkkua ihan liikaa. voin syödä sitä 3kg yhessä päivässä, tuli kerran testattua... ei kovin tervettä.

haaveet kaatuu

jooh, ei mulla ole mitään toivoa päästä tavoitteeseeni jouluun mennessä, ellen lopeta syömistä kokonaan. nyt on ollu vielä niin paljon stressiä etten oo jaksanu edes oikeen tehdä mitään, koiran lenkittäminenkin hoituu kotipihassa lumipalloja heitellen.

en oo jaksanu ettiä edes thinspoa pitkään aikaan, enkä oo katellu mun koneella jo olevia kuvia, vaikka ne pyörii taustakuvana koko ajan. kuka nyt pelkkää näyttöä jaksais katella...

syömisiä oon kyllä rajoittanu nyt viimesenä muutamana päivänä, oon syöny salaattia taas pitkästä aikaa ruuan kanssa kolmesti päivässä, mutta nuo illan mässytykset ottaa kaiken edistymisen takasin, koska mun lääkitys saa mut ahmimaan mielettömästi niin kauan että nukahdan.

pitäis kai alottaa taas hunger control pillerit, jos se auttais asiaa edes vähän.

huomenna on aika psykiatrille ja pyydän uudett reseptit ja lisää sairaslomaa, koska mun loma loppuu ens kesänä enkä todellakaan oo vielä kunnossa, enkä tiedä missä edes oon sillon.

tänään saan olla vähän aikaa itsekseni kun meille tuli yks kaveri käymään pitkästä aikaa ja nuo lähtee kai kaupungille jossain vaiheessa. kyllä tulee tarpeeseen tää pieni loma arjen ahdistuksesta. ei se voi olla kenellekkään hyväks olla neljän seinän sisällä 24/7 saman ihmisen kanssa ilman oikeastaan mitään kontaktia ulkomaailmaan.

plah

lauantaina oli paino taas tuossa 0:n puolella, siitä sitten on lähteny pikkuhiljaa taas nousemaan, vaikka koiran kanssa joka päivä vähintään se noin pari tuntia tulee ulkoiltua. pitäis ehkä lisätä vaan vielä sitä. kun jaksais.

polttelee

voi että! tunnin lenkki koiruuden kanssa, posket ja reidet tais paleltua mutta ei haittaa, kiva polte käy koko kropassa. :) kyllä tällä menolla pääsen nopeesti kuntoon. Sisu ei oikeastaan vedä paljoa, mutta kun sillä on juoksuaika nyt niin se tahtoo jäädä haistelemaan aika paljon, ja tuommosta jättijytkyä ei kovin helpolla saadakkaan liikkeelle, kun ei se malta käskyjäkään kuunnella kun on mieleinen haju :D eiköhän tuo kuitenkin helpota kun juoksut menee ohi. :) niskat ja alaselkä on kyllä sen tuntuset että muutaman kerran saanu vetää tuota. :D ihanaa kun on koira, ja just tuommonen koira. just sellanen kun haluan koiran olevan. :) rakastuin <3 ja sit vielä tosiaan se kun sen kanssa käy lenkillä, ei sitä voi kuvailla miten ihanaa se on. :)

personal trainer

päätettiin sitten hommata kullan kanssa koira. :D heräsin aamulla kun ex/hyvä kaveri soitti ja kysy että haluaisinko koiran. eka sanoin heti että ei, ei mahdu, ei jaksa hoitaa. vähän aikaa sitä sitten mietin ja kun kultakin lopulta nous sängystä, sanoin sille, juteltiin vähän aikaa ja laitoin exälle viestin että tänne vaan, kun kerran ilmaseks saa ja tulee kuulemma kissojenkin kanssa toimeen. kunhan vaan meidän kissat tulee sen kanssa toimeen. jos ei tule niin etitään uusi koti sille. :)

tänään sen olis määrä tulla klo 20-21, ja mua jännittää ihan hirveästi. ajattelin viedä sen heti sitten lenkille kunhan se ensin tarkastaa kämpän. nyt ei sitten ole mitään syytä jäädä sisälle lorvimaan päiviks kun pitää käyttää Sisu-tyttöä ulkona monta kertaa päivässä. :) siitä tulee mun personal trainer. :D saapahan tämäkin ghetto-booty vähän säännöllistä liikuntaa ja kilot karisee nopeammin. :)