Itkin kun sipulia kuorin, ja nauroin kun loppuun pääsin.

Miksen voi laittaa päätäni puskaan?

Ajatuskin sellasesta aiheuttaa tuskaa.

Tää on sairas maa ja sitä rataa.

Miksen mä voi vaan ignorata?

Kai mussa on liikaa tunnetta.

Nykymaas sitä ei juurikaan tunneta.

Eikä tunteita punnita,

ja hyvyydel ei saavuta kunniaa.

Sun pitää repii kaikki mitä saat,

mitä vaan, ja kaikki otetaan mitä jaat, mitä jaat.

Ja mitä jää käteen,

sen hölmöstä ilmeestä naamassa näkee.

Purjeet on nostettu, pursi on putsattu, kurssi on asetettu.

Nyt se on vain lepoo.

Eikä tarvi mistään pitää kii.

Kaikki mennee niinku pitääki.

Will you still love me when I got nothing but my aching soul

Päätin sitten olla puhumatta tästä kenellekkään joka vois asiaan mitenkään puuttua. Kerroin kyllä yhelle intialaiselle tyypille, mutta se nyt ei hirveesti voi vaikuttaa siihen mitä mä teen :D Pitäis kai soittaa aika MTT:lle... En oo käyny tässä kaupungissa moneen vuoteen terapiassa ja kaikki on muuttunu niin hirveesti että vähän pelottaa, mutta kai se siitä. Mun on pakko mennä sinne, koska ens kuussa loppuu eläke. En tiiä viitinkö ees mainita siellä että on taas ongelmia syömisen kanssa... Tuntuu jotenkin turhalta. Valitan vaan ahdistusta ja harhoja niinkun aina ennenkin. Eikai ne voi psykoottista ihmistä olla laittamatta lomalle..? Ei kai.

 

Söin aamupalaks appelsiini jugurtin... 170 kcal. Äh... Mun päätöksen mukaan se ei ole liikaa, mutta jotenkin vähän syyllinen olo silti. Ja lasillinen appelsiinimehua... Noh, pääseepähän eroon siitäkin kun se loppuu kohta. Jääkaappi on täynnä light limuja, vois korvata mehun niillä. Vähemmän sokeria, vähemmän kaloreita, mutta enemmän kemikaaleja... Ja kumman mä valitsen? Kemikaalit ennemmin kun kalorit. Huoh, oon niin huono ihminen. Oon tällä viikolla syöny max 800 kcal päivässä, jos tänään söis alle sen. Yrittäis ainakin. Nyt on jo tullu vedettyä 270.. Ihan liikaa, ottaen huomioon paljonko kello on. 

All my life
I've been fighting a war
I can't talk to you or your friends
It's not only you

It's a marathon run or a mountain you scale without thinking of size

19.5. klo 12.00 ois aika lääkärille... Saimpas soitettua perkele! Jes! Sydän hakkas kyllä tuhatta ja sataa mutta päästiimpähän nyt siitäkin sitten. Täytyy varmaan ottaa jotain vanhoja lääkärin lausuntoja mukaan kun niillä ei siellä ole mun tietoja ennen kun laitan nimmarin paperiin että ne saa hakea ne edelliseltä paikkakunnalta. Toivottavasti saan vuoden lisää eläkettä, en mä pysty vielä mihinkään. 

Mitähän sitä tänään tekis... Vois mennä pellolle kuokkimaan. Aion tänä vuonna kasvattaa paljon kasviksia. Ongelma on vaan siinä, kuka ne syö. Ite en varmasti jaksa enkä halua syödä kaikkia. Paitsi ehkä vesimelonit ja kurkut, jos niistä tulee jotain. Toivottavasti. 

I need you to know... Nothing, I'm fine.

Tän päivän kalorit taas jotain 800... Ihan ok, mutta ei mitenkään erityisen hyvin.

Mun tekis ihan hirveesti mieli jutella jollekkin kaikesta mutta huomasin just etten pysty. Yritin puhua kahelle ihmiselle erikseen että nyt ei oo kaikki hyvin mutta ei siitä tullu mitään. En vaan saanu sanottua mitään. Toisaalta ei mulla oliskaan kovin paljoa sanottavaa. Oon pärjänny monta kuukautta ilman lääkkeitä enkä oo edes viillelly pitkään aikaan ja jaksan tehä mitä nyt tässä kämpässä pitääkään tehä, enkä vaan makaa sängyssä koko päivää niinkun joskus oon tehny, joten oikeastaan menee aika hyvin. Silti vaan tekis mieli puhua jollekkin jostain...

Taidan olla ihan sairas ihminen kun haaveilen ja näen unia siitä että oon laihtunu niin paljon että ihmiset on huolissaan ja joudun sairaalaan tai jtn... Viime yönä näin jotain sellasta unta.. Se oli ihana. Heräsin pari kertaa sen aikana ja ajattelin vaan että ei helvetti! Mä haluan takasin siihen uneen! Ja pääsinkin.

Oon huomannu senkin että pilvessä on hyvä kattoa syömishäiriödokumentteja yms, koska sillon sen tuntee paljon syvemmin, miten paljon sitä haluaa. Se jää paremmin päähän. Nykyään teen aina niin. Tai katon mun Ana-kansiota... Pitäiskin ostaa taas lehtiä mitä vois silputa siihen. Lehdistä vaan ei taho löytyä tarpeeks laihoja kuvia... (Mitä hittoa mä oikeen selitän, oonko ihan hullu!?) Noh, sitä vartenhan mä tätä blogia kirjotan ja oon hamstrannu koneen täyteen kuvia..

I wanna be your illusion

Tästä päivästä tulee vaikea... Mä tiedän sen jo nyt. Heikottaa ja päätä särkee. Nukuin hirveen pitkään viime yönä, tosin olin jättäny oven auki illalla niin mömkki oli hirveen kylmä 5ltä aamulla niin heräsin sitten siihen kylmyyteen ja oli noustava laittamaan tulta uuniin. Sit nukahdin kyllä onneks uudestaan.

Olin taas typerä ja tilasin pillereitä. Piristäviä rasvanpolttajia. Ei mulla pitäny olla varaa mihinkään... Eikä kyllä olekaan, varsinkaan jos joudun maksamaan tän kuun vuokran vielä entisestä kämpästä. Joku sais kyllä luvan muuttaa siihen ettei mun tarviis maksaa... Pitäis tämänkin paikan vuokra maksaa, tosin se ei oo niin justiinsa kun sen voi neuvotella, onneks. Pitäis vaan se potkulauta käydä ostamassa.

Vielä tunti ennen kun saan syödä. En viittiny syödä aamupalaa koska herätessä ekaan ruokaan oli vaan 2 tuntia joten päätin odottaa. Tänään ois listalla riisiä ja kasviksia. Tosin huomasin eilen kauhukseni ettei mulla ole desin mittaa, se on hävinny johonkin muutossa. Vois hommata vaa'an millä mittais ruuat. Sais paljon paremmin selville kalorit. Tähän mennessä se on jääny hyvin pitkälti arvailujen varaa, ja sekös ärsyttää. (Ja taas mä suunnittelen jonkun ostamista... Huoh!)

 ^Unelma vartalo!

Ûnelma <3

Progressive psytrance all the way

Huhhuh miten on ottanu koville tää päivä ja viime yö. Viime yö oli siis eka jonka vietin täällä omassa mökissä, ja sain nukuttua huimat 2 tuntia yöllä... Tai no aamulla. Lähin sitten aikasin aamulla kävelee linkille, pysäkille on 15 min matka eli jotai vähän päälle kilsa kai, en osaa laskea mut sovitaan nii. Sit kun pääsin keskustaan nii menin kaverille, jonne piti kävellä sen 25min eli sinne on kai jotai 2-3km. Sit käytii toisen kaverin luona aamukahvilla (ite join mustana) ja katottii Click, oli kyllä toisaalta niin jenkkipaska leffa ku voi olla, mutta silti ihan katsottava sellanen. Noh, sit mentii takas ekan kaverin luo ja poltin sen kanssa paukut, lagittiin, kuunneltii musiikkia yms, sit käytii jossain välissä kaupassa toisen kaverin naapurin kyydillä ja mentii takas, poltettii taas... Hmm... Kuunneltii lisää musiikkia ja lähin sit 19:15 kävelee taas keskustaan että pääsin linkillä takas kotiin ja taas samat matkat... Mitähän se tekee, jotain 6-7km kai yhteensä kävelynä.

Tämän päivän syömiset sitten... Aamulla omena ja 2 pientä lasia appelsiinimehua, illalla 2 pientä kourallista sipsejä, koska perkeleen mässyt ja tarjottiin (pakotettiin) syömään. Oli kyllä ihme reissu ku katottii jäbien kanssa painot ja kaikki oli laihtunu 4-6 päivän aikana 3kg, siis kaikki meistä erikseen.  Itellä siihen meni 6päivää, eli 0,5kg joka päivä keskimäärin tippunu paino. Noh, sit ku ekan kerran kaveri tarjos syömistä nii kieltäydyin, ja heti alko että "Älä nyt vittu taas ala tuota että et voi syödä!" Mutta onneks se oli puoliks läppä. Kaupassa tosin sama kaveri oli koko ajan sillee "Mä ostan sulle syömistä, mitä sä haluat, ota nyt perkele jotai! Pittää syyä!" Mutta en huolinu mitään. Myöhemmin sitten sorruin kyllä, 600kcal:n verran suunnilleen. Päivän totaalinen saldo siis jotain 750-800kcal. Ei paha.

Tänää aion vielä mennä saunaan jos irtoais vielä vähän hikeä.. Saas nähdä kuinka paljon heikottaa sen jälkeen ku koko päivä ollu sellasia heikotushuimauksia.. Juotava paljon vettä ennen ja jälkeen saunan.

Huomasin just että oon sunnuntain jälkeen kuluttanu yli 300e, ihan tosta vaan. Ihme juttu. No, ei se mitään, torstaina pitäis tulla eläkkeet, tai huomenna, en oo varma, mutta kuitenkin. Ja mulla ja kissoilla on ruokaa nyt ainaki 1½ viikoks eteenpäin, mulla saattaa olla vielä pidemmäkskin aikaa jos vaan maltan olla syömättä. Ihmeen vähällä sitä voikin pärjätä. Yks asia mun pitää kyllä ostaa kun tulee rahaa. Oikeastaan 2. Postilaatikko ja potkulauta.

Potkulauta ois ihana. Sellanen minkä voi taittaa helposti kokoon ja tunkea laukkuun. Mulla ois tän kesän unelmana mahdollisimman monena viikonloppuna vaan valita kaupunki, lähteä sinne linkillä potkulauta ja kamera messissä, kuunnella hyvää musiikkia ja kruisailla potkulaudalla ympäri kaupunkia ettimässä graffiteja ja kuvata niitä. Valokuvaaminen on kyllä vähän niinkun mun juttu. Kuvaan melkein joka päivä jotain. Ois kyllä ihan unelma jos pystyis toteuttaa tuon ees muutaman kerran tänä kesänä. Riippuu vähän rahatilanteesta, linkillä matkustaminen ei oo kovin halpaa. Mut siitä sais liikuntaakin ku koko päivän potkuttelis menemään. Ja liikuntaa mä kyllä kaipaan.

Pitäis blogin ulkoasuakin tuunata vähän taas uuteen uskoon, ettiä kuvia ja tehä käännöstyötä, mutta puolet siitä käännöksestä on porukoiden koneella joten pitäis päästä siellä taas käymään... Plääh.

Mirror, mirror on the wall, ruthless to your victim...

Huhhuh, olipahan viikonloppu... Tuli mentyä kihloihinkin. Hups :D No ei, on siitä puhuttu jo monta kuukautta mutta nyt kävi sitten näin. Aika ristiriitasia kommentteja tullu siitä asiasta. Onnitteluista vihasiin puheluihin. Meinas järki lähteä ja alko ahistaa ihan hirveesti yhessä vaiheessa. Olin siis A:n luona, piti olla huomiseen mutta alko ahdistaa ne puhelut ja kommentit sen verran että oli pakko lähteä pois. Tosin ei A mitään tehny, vaan sen vanhemmat ja kaverit kävi niin pahasti hermoille että oli vaan päästävä pois sieltä ja sulkea kaikki ihmiset ulkopuolelle.

Noh, ainakaan ei tullu syötyä liikaa. Muutama leipätikku, muutama karkki ja yks leipä sen kahen päivän aikana mitä siellä olin. Onneks sitä ei hirveesti haittaa se että en syö tai edes se että välillä oksennan kun syön, koska se tekee ihan samaa. Tosin kun sen leivän söin, mulla oli ensinnäkin vaikeuksia saada se alas ja sitten piti taas luvata etten oksenna. Mutta se nyt oli vaan yks leipä joten ei siihen maailma kaadu. Nyt kun tulin taas porukoille, söin pienen palan kinkku-kasvis piirakkaa, ja se saa kyllä riittää tältä päivältä.

Yritin tehä ostoslistaa ja suunnitella ens viikon ruokia, mutta ei siitä oikeen tullu mitään. Tai no kyllä mä sain ne tehtyä, mutta jotenkin tosi epävarma olo siitä että miten käy kun sinne kauppaan meen huomenna. Täytyy vaan pitää pää kylmänä ja olla ostamatta mitään mikä on kiellettyjen listalla ja täytyy koittaa olla ostamatta mitään kovin paljoa. En vaan osaa yhtään laskea että kuinka paljon syön viikon aikana. Kai se siitä...

Tekis vaan mieli olla koko ajan sekasin. Kävin tänään pikavisiitillä pubissa ja siellä oli kavereita, yks sano että mä vaikutan paljon täyspäisemmältä kun ennen. No ehkä se johtuu siitä että en oo oikeen juonu tai käyttäny lääkkeitä pitkään aikaan... Tosin jos sama tyyppi ois nähny mut viimeks kun kävin pubissa, se ei olis todellakaan sanonu noin :D Olin sen verran pihalla kaikesta, nuokuin vaan jossain nurkassa kun olin ylläri-pylläri taas ihan pilvessä. Mutta eipä siitä sen enempää.

Huomenna olis sitten edessä se päivä mitä oon odottanu jo monta kuukautta, eli pääsen omaan pieneen mökkiini keskelle ei mitään, sinne voi sitten vaan homehtua yksinään ja aivopestä ittensä olemaan syömättä.

Ai niin, ajattelin taas alkaa köyttämään tissini... Siis silleen että ne on mahdollisimman pienen näköset... Saatanan kauppakassit, inhoan niitä. Kun vois vaan leikata ne irti...

Heh, onneks löyty rauhottavia laatikosta, vois popsia niitä loppupäivän tähän ahdistukseen.

Big isn't beautiful

Voi eih... Illalla söin vielä pienen kupin riisimuroja... I'm such a failure... Noh, jos tänää menis paremmin.

Mä en tajua miten mä voin ostaa koko viikon ruuat ja olla sitten ahmimatta kaikkea kerralla. Lähimpään kauppaan ku on 15km matkaa niin ei sinne jaksa joka päivä mennä. Edellisessä paikassa oli helpompaa kun pysty käymään kaupassa joka päivä ostamassa sen mitä söi minäkin päivänä, nyt se on vähän turhan hankalaa. Pitää kai tehä lista aina koko viikon syömisistä, tai siis suunnitella etukäteen. Ehkä silleen siinä ois helpompi pysyä. Hmm, voisin alottaa heti kohta sen listan tekemisen.

En jaksa odottaa että pääsen sinne yksinäisyyteen. Kukaan ei oo vahtimassa eikä valittamassa. Voi vaan tehdä mitä huvittaa. Ja siellä on niin paljon tekemistä ulkona ettei ehdi ees ajatella ruokaa. Ja jos ei jaksa tehä mitään, siellä on telkkari ja läppäri ja voi vaan kattoa sarjoja. Netti pitää kyllä hommata. Oon kattonu kaiken koneeltaki jo monta kertaa.

Eilen illalla oli hirveä ahdistus läskeistä ja kaikesta muustakin, taisin itkeäkkin vähän. Sitten päätin polttaa jointin ja kaikki se hävis. Nytkin on vielä ihan ok olo, ei hirveemmin ahdista. Toisaalta se on paha juttu, koska sillon lipsuu helpommin. Varsinkin mun muisti huolestuttaa, ei ois eka kerta kun yksinkertasesti unohdan sen että pitäis olla syömättä. Täytyy muistutella itteään pitkin päivää. Tosin peiliin kun kattoo, voi jo huomata pientä eroa parin viikon takaiseen, mutta ei paljoa, silti sen pitäis vähän inspiroida tiputtaa lisää. En siltikään kyllä oo lähelläkään sitä miltä haluan näyttää, tuntuu että se on vielä niiiiiin kaukana. Noh, menee se aika muutenkin, joten miks ei sitten vaan laihduttais. :)

Äh, tänää on kyllä pakko keksiä jotain tekemistä.