Huhhuh, olipahan viikonloppu... Tuli mentyä kihloihinkin. Hups :D No ei, on siitä puhuttu jo monta kuukautta mutta nyt kävi sitten näin. Aika ristiriitasia kommentteja tullu siitä asiasta. Onnitteluista vihasiin puheluihin. Meinas järki lähteä ja alko ahistaa ihan hirveesti yhessä vaiheessa. Olin siis A:n luona, piti olla huomiseen mutta alko ahdistaa ne puhelut ja kommentit sen verran että oli pakko lähteä pois. Tosin ei A mitään tehny, vaan sen vanhemmat ja kaverit kävi niin pahasti hermoille että oli vaan päästävä pois sieltä ja sulkea kaikki ihmiset ulkopuolelle.
Noh, ainakaan ei tullu syötyä liikaa. Muutama leipätikku, muutama karkki ja yks leipä sen kahen päivän aikana mitä siellä olin. Onneks sitä ei hirveesti haittaa se että en syö tai edes se että välillä oksennan kun syön, koska se tekee ihan samaa. Tosin kun sen leivän söin, mulla oli ensinnäkin vaikeuksia saada se alas ja sitten piti taas luvata etten oksenna. Mutta se nyt oli vaan yks leipä joten ei siihen maailma kaadu. Nyt kun tulin taas porukoille, söin pienen palan kinkku-kasvis piirakkaa, ja se saa kyllä riittää tältä päivältä.
Yritin tehä ostoslistaa ja suunnitella ens viikon ruokia, mutta ei siitä oikeen tullu mitään. Tai no kyllä mä sain ne tehtyä, mutta jotenkin tosi epävarma olo siitä että miten käy kun sinne kauppaan meen huomenna. Täytyy vaan pitää pää kylmänä ja olla ostamatta mitään mikä on kiellettyjen listalla ja täytyy koittaa olla ostamatta mitään kovin paljoa. En vaan osaa yhtään laskea että kuinka paljon syön viikon aikana. Kai se siitä...
Tekis vaan mieli olla koko ajan sekasin. Kävin tänään pikavisiitillä pubissa ja siellä oli kavereita, yks sano että mä vaikutan paljon täyspäisemmältä kun ennen. No ehkä se johtuu siitä että en oo oikeen juonu tai käyttäny lääkkeitä pitkään aikaan... Tosin jos sama tyyppi ois nähny mut viimeks kun kävin pubissa, se ei olis todellakaan sanonu noin :D Olin sen verran pihalla kaikesta, nuokuin vaan jossain nurkassa kun olin ylläri-pylläri taas ihan pilvessä. Mutta eipä siitä sen enempää.
Huomenna olis sitten edessä se päivä mitä oon odottanu jo monta kuukautta, eli pääsen omaan pieneen mökkiini keskelle ei mitään, sinne voi sitten vaan homehtua yksinään ja aivopestä ittensä olemaan syömättä.
Ai niin, ajattelin taas alkaa köyttämään tissini... Siis silleen että ne on mahdollisimman pienen näköset... Saatanan kauppakassit, inhoan niitä. Kun vois vaan leikata ne irti...
Heh, onneks löyty rauhottavia laatikosta, vois popsia niitä loppupäivän tähän ahdistukseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti