Aika huvittavaa että sillon kun mua ei kiinnostais mikään muu kun laihduttaminen, sillon jätkät alkaa kiinnostua musta :D Eilenkin yks M laitteli mulle viestiä monta tuntia ja se haluaa tulla käymään täällä joku päivä. 50km ei kuulemma ole liian pitkä matka tulla käymään tupakalla... Ihme tyyppi. Kyllä mä tiedän tasan tarkkaan mitä se haluaa, ja sitä se ei saa. Onhan noita muitakin, mutta en jaksa nyt luetella.
Ihmiset tuntuu aina kiinnostuvan musta sitä mukaa kun on huonompi, sairaampi ajanjakso. Hulluus kai kiehtoo ihmisiä. Sillonkin kun olin psykoottinen, oli jätkiä jaloissa pyörimässä.. Ja sillon kun olin hirveän masentunu ja kädet ja jalat viiltoja täynnä, oli aina joku pyytämässä treffeille tms. Mutta aina kun oon normaalimpi, kiinnostus lakkaa. Sillon ympärillä pysyy vaan ne jotka tuntee mut paremmin. Tuntuu sillonkin että ne vaan odottaa sitä että millon mun mieli taas romahtaa. Ihan kun ne tutkis mua tai jotain, tekee muistiinpanoja... Sit jos kaverit tutustuu johonkin uuteen skitsoämmään tai itsetuhoseen tai muuten sekasin olevaan tyyppiin, tulee aina jossain välissä kommentti että "Ei tuo nyt oo mitään suhun verrattuna!" :D Kiitti.
Oikeastaan mä en tiedä mitä mä tekisin ilman näitä mielen "häiriöitä", ne on osa mua ja mä pidän niistä. Mä en ole mitään ilman niitä, pelkkä tyhjä paperi. Nyt mä sentään oon taas jotain. Tuntuu hyvältä. :)
---
Vaikea päivä... Oon ollu hereillä jo 4 tuntia enkä oo saanu mitään aikaseks.Koitan nyt provosoida itteäni hirveesti kuuntelemalla aggressiivista musiikkia. Ja juttelen salihullujen kavereiden kanssa. ÄÄÄÄH!!! Mä suutun pikkuhiljaa itelleni ku ei muka saa nostettua läskiä persettään penkistä... Mukamas niin vaikeeta. EI OLE! Nyt ylös ja painot käteen! PERKELE!!!! Fat ass bitch!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti