To remind you of what you could be

Jes jes jes jes jes jes! Jyväskylän J lupautu huomauttelemaan mun läskeistä randomisti sillon tällön. Muutenkin oon puhunu sille tosi paljon viime päivinä. Tänään kun tuli itku potku raivo kohtaus, soitin sille. Onneks se ei ota stressiä siitä mitä itelleni teen, ainakaan niin kauan kun en oo kuolemaisillani.

J:No mitä sitä toisten valintoja ja ratkaisuja itkemään ja joo, itelle syöminen on lähinnä vaan sitä pakonomaista selviytymistä että teen sitte sen ku on ihan pakko. Jos tästä on apua ollu ni kiitän ja jatkan samaan malliin

M: Kuullostaa suunnitelmalta. Nii joo ja saatan välillä tarvita sitä random huomautusta että "Tossa on läskiä" tms, ihan vaan että pysyy mielessä tää juttu.. Tosin en muuta mietikkään mutta oli mulla äsken tohon joku hieno järkeily mut en muista sitä enää :D

J: Ok no pidetään mielessä. Pitäis periaatteessa tuntua pahalta et rääkytän jotain syömisen suhteen, mut lähinnä mietin sitä sun lopputulosta ja sitä riemua sit siitä.

Mun tekis niiiin mieli rajottaa syömistä vielä enemmän, nyt yritän parhaani mukaan pitää kalorit 200 kieppeillä, mielellään alle sen, mutta jotenkin sekin tuntuu ihan liian paljolta. Mitä seki on, jotain 5 nektariinia...? Kolmekin riittäis jo ihan hyvin... Se  olis 120kcal. 

Ehkä mun pitäis vaan alkaa välttelemään kaikkea ruokaa niin paljon kun voin. Lopettais tarjotun ruuan syömisen. Alkais vaan käyttää sitä Ei-oo-nälkä-korttia. Tai Söin-jo. Tai Huono-olo... Mutta sitten jäisin ennen pitkää kiinni. Se aiheuttais epäilystä. Sitten siihen puututtais. Ei mun kaverit tuputa ruokaa vaikka ne tietääkin, mutta mun perhe ei tiedä ja jos ne sais tietää, ne tulis varmaan joka päivä väkisin syöttämään... En halua sitä. Pitää nyt vaan keksiä jotain. 

Mun on hommattava lukollinen laatikko. Piilotan sen ulkorakennuksen yläkertaan ja laitan sinne kaikki ruuat mitä en halua tänne sisälle. Miks porukat tuo mulle ruokaa? En ymmärrä... "Meidän ei tuu syötyä nii mä toin nää sulle" tyyliin... Ei, mä en halua. Piilotan ne sit siihen laatikkoon ja annan kavereille kun niitä tulee käymään. En kuitenkaan halua heittää niitä hukkaan, joten ne ois turvassa siellä laatikossa ja mä olisin turvassa niiltä kun ne olis siellä lukkojen takana. Poissa silmistä, poissa mielestä. 

Niin joo, jos mun tekstit vaikuttaa välillä ristiriitaisilta, se johtuu siitä että mulla on monta persoonaa, eikä tätä siis kirjota vaan yks, vaan monta eri mieltä samassa ruumiissa. Ihan vaan by the way, for your info. <3