Let thy food be thy medicine and thy medicine be thy food.

Huomaan hamstraavani ruokaa. Siitä on kehittymässä pakkomielle. Unelmoin kasviksista mitä aion kasvattaa tänä kesänä, mitä kaikkea hyvää niistä voi tehdä. Näen unta ruuasta, ajattelen sitä noin 50% ajastani. Katon ruokaohjelmia kun satun joskus telkkaria kattomaan. Hamstraan kaiken ruuan ulkorakennukseen, koska sillon ne on pois silmistä, joten niitä on hankalampi haluta ja ne unohtaa helpommin. Mun jääkaapissa on vaan salaatin kerä ja puolikas pussillinen porkkanoita, pullo soijakastiketta ja A:n yrttimajoneesipurkki johon en koske, koska se on luojan kiitos pahaa. Pöydällä on muutama nektariini, miniluumutomaatteja ja puolikas kurkku. 2 viikkoa vanha omena ja 2 ½ sitruunaa. Kaapissa 2 purkkia tonnikalaa, 2 purkkia ananasrenkaita, puolikas paketti riisikakkuja ja 2 vuotta vanhaa mysliä, jota en todellakaan aio syödä, ne on siellä vaan sen takia että tää keittiö näyttäis normaalilta, koska ihmiset vaan marssii tänne sisälle millon huvittaa. Mun ruokakaapissa on siis lasiovet, joten kaikki siellä oleva näkyy kaikille...

Keräsin tänään nokkosia ja pakastan ne, aion tehdä niistä ja pinaatista lettuja... Joskus... Jollekkin muulle. (Nokkonen on muuten luonnollinen laksatiivi, kiihdyttää virtsantuotantoa ja auttaa mm astmaan...) Kasvatan yrttejä ja spittailen niitä... Kuinka vaikeaa on syödä yks ruohosipulin varsi??? Mulla on kohta pelto täynnä rehuja, mutta mulla ei oo mitään hajua kuka ne kaikki syö.

Tänä kesänä on suunniteltu että mun luona olis melkein kaikki kaverit asustelemassa, ainakin muutaman viikon. Voisin niille tehä ruokaa. Hippejä niistä suurin osa onkin, joten ne ainakin tykkäis varmaan syödä mun rehupöperöitä. Pitäis muutenkin käydä tekemässä JBlle ruokaa kun lupasin, kun vaan pääsis taas käymään Jyväskylässä. Pitäis keksiä joku superfood resepti sitä varten kun se on sellanen salifriikki. :)

Yrtit... Mua kiinnostaa hirveesti tietää mitä kaikkia lääkeyrttejä luonnosta löytyy ja miten niistä tehään lääkettä. Olis mahtavaa jos olis hirveesti purkkeja täynnä kaikkia erilaisia yrttejä ja lääkkeitä kasveista. Vois ottaa kyllä ihan tutkintaan se. Tosin siinä tulis se ongelma että niistä ei ois mitään hajua paljon niissä olis kaloreita, joten en varmaan ite käyttäis niitä mutta voisin tuputtaa niitä muille :D

Jaaha, ukkonen. :/

Explosives, keep away.

Ehkä hirvein herätys ikinä... Siskon kakarat hakkaa ovea, hirveä paniikki että miten saan tehtyä aamurituaalini kun ne pyöri siinä jaloissa. Noh, onneks ne on vielä lapsia eikä ne välttämättä tajua mitään syömishäiriöistä, joten kävin vessassa, heitin paidan pois ja kävin vaa'alla. Sit vaatteet päälle ja lääkkeet naamariin. Röökin kanssa meinas tulla vähän ongelmia kun en halua että ne tietää että poltan. Onnistu sekin polttamalla vessassa. :D

Mulla on ana-kansio joka on täynnä kuvia ja tekstejä, painotaulukkoja yms, sit sellanen lehtiö mihin merkkaan painon ja syömiset joka päivä, ne oli näkyvillä ja niihin piti merkkailla, tuli paniikki kun siskon tyttö alko kyselee että "Mikä toi on? Mitä siellä on?" "Ööh, en mä tiiä, se on tukena näille papereille ku kirjotan niihin. En mä tiiä mitä siellä on. Näyttäis olevan joku kansio." Ja äkkiä ylimpään kaappiin piiloon koko laitos.

Huh, selvisin siitä syömisestä. Ei kommentteja, ei outoja katseita ja 'vaan' 214kcal. Tänää ei sitten tarviikkaan syödä enää mitään. Oksettaa kyllä ihan hirveesti.

Tänään paino sama kun eilen. Ei voi olla mahdollista. Noh, onneks ei sentään ollu noussu. Tänään kyllä tosiaan oltava syömättä ja tehtävä niin paljon kun mahdollista. Ajais nurmikon tuolla työnnettävällä leikkurilla ja vetäis kunnon rääkkitreenit. Kun vaan sais jostain energiaa siihen kaikkeen. Ei enää pärise niin paljoa edes noi kofeiinit. Juon nyt colaa jos se auttais asiaa.

Päätä särkee, väsyttää, oksettaa ja itkettää. Mä haluan oksentaa. En halua pitää sitä ruokaa sisällä. Varmaan kuolen jos sen takia on huomenna paino noussu. Tosin onhan mulla jossain laksoja... Vois ettiä ne. En ookkaan pitkään aikaan käyttäny niitä. Vihaan näitä painon jumituksia kun ei meinaa tippua vaikka tekis mitä. Toivottavasti huomenna taas pienempi...

Saas nähdä mitä ens viikonloppuna käy, J, A, N ja T on kuulemma suunnitellu että ne tulis mun luo viikonlopuks. Ei siinä mitään, senkun tulevat, mutta jos joku yrittää puuttua mun syömiseen tai liikkumiseen, mä räjähdän ja heitän ne kaikki ulos. (Tämä J ei siis ole sama kun se Jyväskylän J)

Nyt täytyy sanoa että oon harvinaisen huonolla tuulella... Vois ehkä soittaa Jkl J:lle.. Se ymmärtää.

Just shoot me in the head now...

"Huomenna on sitten kesäkauden avajaiset täällä, eli ruokaa."

EIIIIIIIIII!!!!! "Aha, joo..."

"Voisin tarvita apua lettujen paistossa."

"Joo..."

Voi vittujen vittujen vittu! Mä en halua, mä en pysty, en kykene! Miten mä selviän huomisesta? Koko suku tulossa ja tietysti on kaikkea hyvää ruokaa mistä vois ees uneksia, mutta mä en voi syödä enkä voi peitellä etten syö... Ne ei tiedä, enkä halua että ne tietää. Miten mä kierrän sen tilanteen? MITEN? MITÄ MÄ TEEN!? Enkä voi olla menemättäkään, koska lupasin... Ja se on tuossa parin kymmenen metrin päässä... En voi edes teeskennellä etten oo kotona. Enkä voi lähteä mihinkään koska ei oo rahaa linkkiin. 

Ei ei ei ei ei ei ei ei mä en halua!!! Ei voi edes spittailla, koska jäisin varmasti kiinni, en voi oksentaa koska jäisin siitäkin kiinni, en voi jättää syömättäkään koska joku pakottaa kuitenkin syömään. Ne kysymykset... "Mikset syö? Eikö kelpaa? Mikä sua vaivaa? Ota nyt, ota ota ota! syö syö syö!" Eiiiiiii.... 

You can change your face, but can't change your mind.

https://www.youtube.com/watch?v=4m1EFMoRFvY&list=FLTkiFjDIq_8NN5xN7Al7NaA&feature=mh_lolz
Tuossa musiikkivideossa on kyllä melkolailla thinspoa... Tuijotan vaan noita reisiä :D

Tällä viikolla paino tippunu jo melkein 3kg. Taas pääsin pienemmän kilon puolelle tänä aamuna, nyt vaan hirveä paniikki ettei se nouse takasin, koska XX,8. +200g niin se on liikaa jo.

---

Isä pisti mut syömään kaks grillimakkaraa... Mä en osaa päättää mitä mä nyt teen. En olis syöny niitä ellei siinä olis ollu ihmisiä ympärillä... Ehkä mä vaan koitan liikkua sen pois tänää... Meen vaikka ulos tekee jotain. Pellolle tonkimaan... En voi oksentaakkaan koska isä kuulis sen. Voi vittu miten osaa olla vaikeeta! Koitan nyt lohduttautua sillä että ne oli pienempiä kun normaalit makkarat, mutta silti!

Hyi helvetti ku oksettaa ja heikottaa samaan aikaan... Meinas taas lähteä taju monta kertaa ku olin ulkona. Piti kävellä pois sammakkolammen rannasta kun meinasin sinne pyörtyä :D Onneks täällä on näin kuuma, palaa enemmän energiaa. Illalla voi svielä lämmittää saunan.

Tänää vois siivota koko kämpän. Tulis siinäki liikuttua sit vähän. En tiiä mitä teen jos paino nousee huomiseks. Tänään en kyllä syö enää kun maksimissaan jonku palan kurkkua illalla tai jotain...

---

Makkara-ahdistuksen myötä treenailin nurmikolla auringossa jotain tunnin tai pari, siivosin koko kämpän ja sit menin pellolle kuokkimaan. Tein mansikkamaan ja istutin perunat. Vois vielä mennä istuttamaan porkkanat... Tai sit teen sen huomenna, jättäis vähän tekemistä huomisellekkin. Huomenna leikattava nurmikkokin. Meinaa olla veto aikalailla lopussa, mut kyllä mä tänään vielä jotain teen. Lohduttavaa kun laskin koko päivän kalorikulutuksen tähän mennessä ja tulos oli 3223kcal, siitä pois tosin se mitä oon tänään syöny ja juonu, eli noin 600kcal. (Perkeleen makkarat ja mehu...)

Inhottava heikotus ollu koko päivän. Paitsi treenatessa, koska olin suurimmaks osaks selälläni sillon. Adrenaliinipiikki tai jotain oli sillon kans, sillon oli hyvä olo. Mitä enemmän tein, sitä paremmalta tuntu. Mutta heti kun nousee ylös tai istumaan, alkaa päässä sumeta. En silti luovuta. Vasta sitten ku meen nukkumaan. Nyt jos makaan, treenaan. Voi huomenna olla kyllä paikat kipeenä. Oli ne tänäänkin, mutta mua ei kiinnosta.

Have you got colour in your cheeks?

Tänään tulin takasin kotiin Jkl:stä, käveltiin heti aamusta jotain pari-kolme km matkakeskukseen että päästiin linkkeihin, J:llä oli vielä kannettavana hirveän iso kassillinen vaatteita, en tajua miten se jakso kantaa sitä koko matkan :O Mullakin meinas kunto loppua vaikka mulla oli potkulauta ja paljon pienempi laukku kannettavana. Ei ollu edes astmapiippua mukana niin muutaman kerran eilen ja tänään meinas tulla kohtaus, mutta onneks meni ohi. Eilen kun käveltiin jäbien kanssa ympäri kaupunkia, välillä ne jäi tuijottamaan mua silleen "Pitäiskö huilata tai jotain, ootsä kunnossa? Pysytkö sää tajuissas, oot ihan valkonen... Ota vettä tai jotain.." -"Ei tässä mitää, jos pysähdyn nii kaadun nii mennää nyt vaa. Ollaan kohta puistossa nii huilaan siellä."

Onneks venyttelin jalkoja aamulla, olisin saanu varmaan miljoona kramppia jos en olis tehny niin. Maha alko kyllä kramppaamaan heti aamusta. Siis lihakset vaan. Niitä onkin vähän hankalampi venytellä. :D Istuin sitten koko matkan linkissä ihan mykkyrässä, polvet melkein suussa. Piti vielä vaihtaa linkkiä yhessä vaiheessa ja käydä kaupassa. Ostin kurkun ja nektariineja. :)

Unohdin sit lompakkoni linkkiin, soitin sinne bussifirmaan ja se jätkä siellä luurin toisessa päässä juos sen linkin perään, pysäytti sen ja löyti mun lompakon! :) Sit se sano että lähettää sen seuraavalla linkillä tälle kylälle matkahuoltoon että sieltä saa hakea. :) Meinasin kuolla ku levitin laukun sängylle eikä se ollu siellä. Onneks löyty! :)

Vähän meinaa kyllä olla kunto finaalissa, oon syöny hirveen vähän. Jäbien kanssa puhuttiin taas aika paljon syömisestä, yks (sanotaan sitä vaikka JB:ks), on aika ahkera käymään salilla, ja se koitti neuvoa kaikenlaista että mitä kannattaa syödä ja sillekkin voin kertoa ihan rehellisesti että kuinka paljon syön, se joskus on pakottanu mut syömään kun oon ollu heikossa kunnossa, mutta nyt sille riitti että kun multa lähti väri kasvoista ja melkein pyörryin, niin söin omenan. "Omenat on hyviä! Niitä sun kannattaa syödä! Mutta kyllä sun vähintään 1000kcal pitäis päivässä syödä, sähän kuolet jos et ala syömään enemmän... Kannattaa vetää magnesiumia jos lihakset kramppaa. Mullaki kramppaa mutta eri syystä, mut magnesium auttaa aika hyvin. Ja vitamiinit." 

JB on kyllä yks ehkä parhaimmista ihmisistä ketä tunnen! :) Viimeks kun näin sen, eli jotai 9kk sitten, oltiin baarissa ja kun lähettiin eri suuntiin, se vielä soitti mun perään että pääsinkö mä turvallisesti perille :) Sit se ite tippu parvekkeelta :D Mut ei sille mitään käyny onneks :)

Paino tänään 1,2kg vähemmän kun keskiviikkona, ja tuokin on päiväpaino eikä aamupaino. Vähän ahdisti kyllä kun ei kahtena aamuna peräkkäin päässy vaa'alle, mutta siihen vähän autto se että söin alle 200kcal päivässä ja pysyin liikkeessä noin 90% ajasta. Mutta vaikka olisinkin päässy vaa'alle, en olis luottanu siihen koska luotan vaan omaan vaakaani. Saas nähdä mitä se huomenna näyttää.

Kalorit tänään 108. Voi olla kyllä että syön vielä nektariinia tai jotain.

Tämän aamun mietintöjä J:n kanssa: 

J:"Ootko huomannu että susta on tullu eri muotonen? Siis sä oot kaventunu." 

M:"Täh? Siis mistä? Ai onko mun yläselkä kaventunu vai tää vyötärö?"

J:"No siis koko se alue joo."

(Seison peilin edessä ja kattelen itteäni paita ylhäällä)

M:"LÄSKI! Hyi saatana, ei tää oo vielä hyvä! Fat fat fat fat fat fat fat fat..."

J:"Et sä enää niin läski oo." 

M:"Hahah että 'onneks et oo enää nii läski??'" :D

J:"No en mää sitä ihan niin tarkottanu mutta oikeestaan joo." :D

M:" Oon saanu mun herkkuperseen melkeen takasin..."

J"Mm-m, niin näkyy. Hyvä."

Ihanan rehellinen ihminen. <3

Joskus munakasta tehdessä pitää rikkoa pannu.

Eksyin sitten Jyväskylään ja hengailin koko päivän mun exän, J:n kanssa. Se on siis se joka ei välitä mun syömishäröstä. Käveltiin ihan hirveesti päivän aikana ja näin ainakin 3 kaveria joita en ollu nähny aikoihin ja tuli taas niin rakastettu olo kun vaan heitettiin tyhmää läppää ja tyypit kyseli että miten menee yms.

Istuttiin J:n kanssa kirkkopuistossa jonkun aikaa, se söi juustohampparia ja mä spittailin puolikkaan megahampparin. Tuli vaan kommentti että "Mä en pystyis tuohon." En ollukkaan spittaillu pitkään aikaan, mutta nyt se oli ihan paikallaan. Tosin ahdisti esessä sen verran että aloin melkein itkemään, mutta se meni onneks ohi.

Laskin päivän kalorit äsken ja syötyjä on 129 ja kulutus 4635kcal. Aika perkeleen hyvin! :) Lihakset on ihan jumissa, hirveitä kramppeja ja suonenvetoja ja jalkapohjissa on kämmenen kokoset rakot, mutta oli se sen arvosta! 12 tuntia jaloillaan ja suurin osa siitäkin kävelyä.

Nyt vois huilata loppuillan ja kokeilla pelata Saints Row 4. :)

Beauty from pain

Paino täsmälleen sama kun eilen. Hyvä. Tänään syöny vesimelonia ja omenan. Omena mun piti syödä vasta myöhemmin, mutta söin sen nyt, koska meinasin oksentaa, enkä nyt halua oksentaa koska on lääkkeet vielä mahassa. Oli kyllä hyvä että oksensin eilen, koska muuten paino olis ollu enemmän.

Tänään on siis rääkkipäivä. Kävelin heti aamusta jotain 3km helteessä niin kovaa kun pystyin. Ja suurimmaks osaks se matka oli ylämäkiä, joten kun pääsin perille tänne kaverille, olin ihan poikki, koska oli vielä aamuheikotus kaiken lisäks. Linkissäkin meinasin oksentaa. Ja kävellessä. :D Makasin kaverin etupihan nurmikolla sen aikaa että sain hengityksen tasaantumaan ja sitten menin sisälle ja otin vaatteet pois, ettei ne ala haista. :D Me vaa aina nakuillaan kaverin kanssa ku sen kämpässä on kuuma :D Se on yks harvoja ihmisiä jonka nähden voin olla alasti, koska se on samalla myös mun ex :P

Mua häiritsee ku en tiiä paljon kaloreita on tänää tullu syötyä. Vesimelonissa oli 60, omenaa söin jotai 100g nii pitää se vielä tarkistaa. Tänään mennää kylille pyörimään kuulemma nii tulee ainaki liikuttua. Ostin light colaa pienen pullon ettei tuu nestehukka. Vois ehkä juoda sen ennen ku lähtee ja täyttää sen sit vedellä.

Ärsyttää ku en nyt voi laittaa kuvia koska on tää J:n kone nii ei viiti ladata tähän mitää. Vaikka se tietää tän homman mutta silti. Ja puhelimellakaa en oikeen voi kirjottaa mitään koska joka kerran ku painaa ä tai ö niin se heittää mut ulos täältä, en tajua mikä siinäki on. Mut illalla sit lisää. :)