Viekkarit vai ei?

Eilen vaihdettiin mun lihasrelaksantti lääkitys toiseen aineeseen, ja onneks se toimii paljon paremmin kun edellinen. Oon vaan touhunnu ympäriinsä koko päivän. Mutta! Mulla on samaan aikaan aika huono olo. Mun pupillit on lautasen kokoiset, mun kädet tärisee ja ahdistaa. Mietin vaan, että johtuuko tää kaikki tuosta uudesta lääkkeestä, vai onko nää vaan vierotusoireita edellisestä.

Ahdistukselle on kyllä yks syy, mutta mulla on niin sekava olo koko ajan että ei se tule edes oikeen mieleen. Se syy on se, että söin eilen enemmän leipää kun yhden puolikkaan, enkä ole saanu tyhjennettyä mahaani tänään. Oon juonu kyllä teetä inkiväärillä, mutta se ei tunnu oikeen tekevän mitään. Mun light jaffakin alkaa loppua, oon kai koukussa siihenkin.. Pitäis saada lisää.

Tänään on taas terapia. Mä en tiedä yhtään mitä sanoa sillon, koska mulla on niin sekava olo koko ajan että en pysty pysymään yhdessä asiassa kovin kauaa, ja muisti pätkii koko ajan.

w9,1

Paino on pudonnu taas. Ihan hyvä. Eilinen meni aikalailla tokkurassa uuden lääkkeen takia. Sain jopa käytyä suihkussa. Tänään on sitten taas terapia. Saa nähdä miten sekin menee.

Hermoromahdus vol. 56087357598

Joo-oh, oli taas työn ja tuskan takana saada TK:sta vihdoin ja viimein vahvempi lihasrelaksantti. Tuosta nykyisestä ei ole mitään apua, ja krampit vaan pahenee, oikeastaan ei ole hetkeäkään kun ei sattuis kaikkialle. Mä olen kohta taas pyörätuolissa. En odota sitä innolla. Sillon en halua lähteä yhtään mihinkään, koska täällä ihmiset tuijottaa huolella kaikkia jotka on pyörätuolissa, paitsi vanhuksia. Pienen kaupungin pimeitä puolia... Muutenkin kaikki ulkona liikkuminen ja liikkuminen ylipäätään on vaikeaa, on paniikkihäiriö, syömishäiriö ja sosiaalisten tilanteiden pelko niin ei hirveästi innosta rullata kaupungilla edes kauppareissun ajan pyörätuolissa. Mä voin vaan toivoa että tuo uus lääke auttaa.

Tänään on ollu ihan hirveä päivä. Mua on pyörryttäny koko päivän, varsinkin ennen tuota raivoitkuepätoivohermoromahdusta, minkä jälkeen olo on helpottanu jo pelkästään siitä tiedosta, että saan vihdoinkin edes jotain lääkettä kokeiluun.

Paino oli samassa kun eilen. Ihan hyvä. Ei tarpeeks hyvä kuitenkaan. Toivottavasti laskee huomiseks. Siitä tulikin mieleen että mun pitäis syödä leipä. Ei yhtään maistuis, enkä jaksa käydä nyppimässä ratamoa ulkoa, niin taidan laittaa salaattia päälle. Mä en osaa ajatella sen pidemmälle tällä hetkellä. Helpottunut ja ahdistunut olo samaan aikaan.

The color of yellow

Mua on heikottanu tänään ihan hulluna. En oo juonu tarpeeks. Tänään on taas maksan paskomispäivä, eli Arcoxia kipulääke tänään ja huomenna otettava. Mun naama on ihan keltanen. Kädetkin on jotenkin oudon väriset...

Ahdistaa vai ei?

Tänään oli helpompaa syödä leipä. Tosin ennen sitä aloin miettimään, pystynkö laittamaan salaattia leivän päälle, vai laitanko ratamoa. Salaatti tuntu olevan liikaa, vaikka mulla ei ole mitään hajua niiden kahden kalorieroista. Noh, annoin salaattia elukoille, koska halusin vaan koskea siihen. Kun tuli aika tehdä leipä, mä vaan automaattisesti otin siivilän ja menin ulos keräämään ratamoa. Söin sen leivän sitten sillä. Heti perään aloin juomaan eilistä inkivääri-cayennepippuri-kamomillateetä, mutta laitoin vaan osan tuohon toiseen teemukiin, koska en halua väsyä, ja tiputin sinne vihreän teepussin. Päätin nyt juoda tuota laksatiiviteetä aikalailla niin paljon kun voin. Illemmalla vaihdan teepussin taas kamomillaan, että pystyn nukahtamaan nopeammin illan tyhjennystuntien jälkeen.

Mä myönnän, että mulla oli ihan hirveä nälkä ennen kun söin leivän, mutta mitä lähemmäs klo 4 tuli, sitä vähemmän heikotti, koska tiesin että kohta syön. Nyt ei ole ihan niin paha olo syömisestä kun esim eilen oli, koska ratamo ja oikeastaan koko tuo tee on laksatiiveja, ja maha on toiminu tänään jo aamulla. Nyt mua ei ahdista niin hirveästi tuntea se leipä mun mahassa, koska tiedän että maha toimii.

Oon ollu aika väsyny, vaikka join aamulla vajaan tuopillisen colaa ja nyt tuota vihreää teetä. Sain kyllä jopa pestyä 2 koneellista pyykkiä ja siivottua pupun vessanurkan, mutta en tiedä jaksanko vielä tänäänkään käydä suihkussa. En edes muista millon olisin viimeks käyny. Totaalisen ällöttävää, tiedän, mutta mä en vaan jaksa enkä halua. En halua nähdä mun läskejä ja pestä itteäni, en halua koskea itteäni. Jos en tunne tai näe luuta tai jännettä jossain, mä en halua nähdä enkä koskea siihen. Enkä varsinkaan niihin kohtiin, missä on läskiä. Ahdistaa edes ajatella.

Alempi kymmen

Jesjes jes jesjes, paino on alemman kymmenen puolella, w9,4. Olin kyllä kieltämättä aikalailla innoissani tuosta luvusta. Enää 1,4kg tämän kuun tavoitteeseen. Nyt vaan toivon ettei tuo nouse...

Purge

Mun maha meni vihdoinkin kunnolla sekasin, mitä oon odottanu jo ties kuinka kauan. Jostain syystä mua ei enää ahdistanu sen jälkeen niin paljoa kun ennen sitä. Oon vaan niin helpottunu siitä että niin paljon sain pihalle laksatiiveilla. Seuraavaks pitäis alkaa nukkumaan eli otin jo ekat iltalääkkeet, mutta en viimeistä, koska maha ei ole vielä rauhottunu kokonaan, enkä halua juosta vessaan sillon kun oon just nukahtamassa. Toinen asia mikä huolestuttaa, on se, että mun iltalääkkeet tekee mut nälkäseks. Mä en halua syödä edes sitä iltapalaleipää, minkä oon yleensä syöny, koska pelkään etten sen jälkeen pysty lopettamaan syömistä. Onneks oon tehny tänään niin paljon että oon vähän jo väsyny, että ainakin toivon että vielä yks vessareissu ja tupakka ja sit voin alkaa nukkumaan.