Mun lääkitystä varmaan vaihdetaan taas, koska tää lääkitys mikä mulla nyt on, nostaa mun painoa. Jes! Toivottavasti saan jonkun sellasen lääkkeen joka laskee painoa.
Oon ollu tosi huono laihduttaja. Tosin oon kävelly enemmän, mutta syömiset on menny aikalailla miten sattuu. Oon juonu ihan hirveesti, ja sen takia ei oo tullu katottua ollenkaan mitä suuhuni tungen. Tosin en oo syöny isoja määriä, koska kännissä mun on parempi pysyä syömättä pitempään ja syöminen tuottaa hankaluuksia joten syön vaan vähän.
En tiiä onko painon kanssa kamppailun kannalta hyvä asia että yritän lopettaa polttamisen. Yleensä mun paino alkaa nousta heti kun lopetan. Koitan nyt selvitä tän viikonlopun topanjämillä, sähköröökillä ja nicoretteilla. Yritän myös puolivakavissaan lopettaa ryyppäämisen, mutta toisaalta ei tekis yhtään mieli kun sillon kun juo, on helpompi (kuten sanoin jo) olla syömättä. Mutta sillon juomasta tulee paljon turhia kaloreita, joten en tiiä onko se sittenkään niin toimiva keino.
Ajattelin alkaa käyttämään taas laksoja, ja eilen otin ensimmäisen. Tänään jos maha sallii niin otan illalla taas yhen. Juon myös light-colaa taas. ostin sitä 8 litraa, jos vähän aikaa pärjäis. Ehkä pitäis palata takasin siihen ruokavalioon jolla ihme kyllä tiputin kerran yli 10 kg, eli 2 pakettia nuudeleita päivässä ja monta litraa vettä ja light-colaa. Vois ehkä melkeen kokeilla kyllä. Haluan eroon näistä läskeistäni.
Tuli tässä mieleen että nouseekohan tuo paino sittenkään jos käytän tuota sähköröökiä... Kun sehän on melkein sama asia. Joka tapauksessa tiedän että nuo lääkkeet lihottaa, mutta en taida niitä lopettaa ennen ens kuuta, kun sillon on se lääkärin aika millon niitä vaihdetaan.
Nyt tuli mieleen kysymys: Miksen mä vaan oksenna? Varmaan siksi koska tiedän miltä se tuntuu enkä tykkään siitä ollenkaan JA se pilaa hampaat. Niin pilaa colakin, joten ei senkään pitäis olla ongelma. Miksi mä en siis vaan oksenna?? Ei mulla kai ole enää pokkaa. Ja oon unohtanu koko sen asian. Ehkä... ehkä mä vielä otan senkin keinon käyttööni. Nyt jos vaan keskittyis syömään mahdollisimman vähän ja käyttäis laksoja ja koittais touhuta mahdollisimman paljon.
Tää mun laihdutuhimo on enemmänkin tuota kontrollinhaluista kun häpeästä johtuvaa. Jotenkin mulla on ollu hirveen hyvä itsetunto läskieni suhteen ja oon jopa hymyilly vaa'alla vaikka en oo ollenkaan tykänny siitä luvusta minkä se on näyttäny. Oon sanonu kavereille että Jee, oon lihonu ja hymyilly leveästi. Mutta miksi? Ei mitään hajua. Ehkä mussa on kaksi puolta joista toinen haluaa olla mahdollisimman pieni ja toista ei kiinnosta ollenkaan kuinka iso oon. Haluaisin hävittää se välinpitämättömän puolen kokonaan.
Kattelin tuossa netistä lääkitystäni ja ei hyvältä näytä. Ainakin kaks lääkettä voi aiheuttaa painon nousua, joten harkitsen nyt tosissaan niiden lopettamista. Mutta en tee vielä mitään, mietin tarkkaan, koska en halua pudota taas sellaseen kuoppaan mistä nuo napit mut nosti pois.
Ehkä mun pitäis asettaa joku tavoite. Jos vaikka saisin 10 kg pois niin saisin ostaa jonkun uuden vaatteen. Se vois olla ihan hyvä.
Mun tekis niin mieli tilata laihdutuspillereitä, mutta mulla ei oikeen oo varaa siihen. Ei mulla itse asiassa oo varaa yhtään mihinkään nyt. Hyvä jos saan kissat elätettyä tässä kuussa. No mutta sitä suuremmalla syyllä voin olla syömättä enemmän. Ja tupakkaankaan ei oo varaa, joten on vaan ostettava nesteitä tuohon sähköröökiin ja käyteltävä sitä sitten. Halvemmaks se kuitenkin tulee.
Ja nyt lupaan itelleni etten osta enää mitään lihottavaa tässä kuussa! Ei herkkuja, vaan kunnon ruokaa ja sitäkin vaan rajoitetusti!
Täytyy tehdä muistilistoja että mitä saan minäkin päivänä syödä ja mihin aikaan. Täytyy alkaa juomaan taas teetä, jos se pitäis mielen pirteänä niin että pääsisin eroon noista lääkkeistä pikkuhiljaa. Sitten kun se on hoidettu, voin vaan jatkaa samalla linjalla ja pikkuhiljaa vähentää syömisiäni. Tilalle enemmän teetä ja colaa niin johan lähtee. Ehkä käytän pois kaapin pohjalla pyörivät nutrilettitkin. Jos alottais joka aamun parilla kupilla teetä ja vaikka annoksella puuroa niin siinähän sitä oliskin sitten jo hyvä aamupala.
Jätän taas leivät pois kokonaan ja niiden tilalla syön vaikka hedelmiä tai salaattia. En oo nyt ihan varma niistä nuudeleista kuitenkaan, niissä on hirveesti rasvaa eikä juuri ollenkaan ravintoaineita. Riisikin olis parempi vaihtoehto. Riisiä ja kasviksia, se vois olla aika hyvä jokapäiväruoka. Ja tietysti pieni annos.
Tein just listan siitä mitä saan syödä ja mitä en saa syödä ja millon syön ne. Jos nukun liian pitkään, eli ruoka-ajan yli niin en saa syödä esim. aamupalaa, vaan täytyy odottaa seuraavaan ruokaan. Listasin myös ateriaehdotuksia, esim. Salaatti+hedelmä, Nutrilett+hedelmä ja Riisiä+kasviksia.
Mun pitäis keksiä jostakin inspiraatio liikkumiselle. Muutenkin mun pitäis tehdä paljon enemmän, nyt mun päivät menee vaan sohvalla maatessa. Tosin nyt kun oon juonu aika paljon niin on tullu liikuttua enemmän ja sen huomaa ainakin siitä että terapiaan käveleminen on paljon helpompaa kun vielä kuukaus sitten. Täytyis vaan jaksaa pitää kuntoa yllä. Oon miettiny että kysyn saanko taas kuntopyörän kämpälle, vois sillä alottaa jonkinlaisen rutiinin päivittäin. Sillä ehkä myös nousis kunto kun polkis menemään. Siinä näkyy muuten myös kulutetut kalorit sun muut informaatiot, ja sen voi säätää oman pituuden ja painon mukaan millon se laskee sopivan ohjelman. Siinä ainakin tulis sitä tarkkuutta.
En ehkä kuitenkaan ala ihan kaikkia kaloreita laskemaan, vaan jätän sen homman sille asteelle että osta kaupasta mahdollisimman vähäkalorista ruokaa. En ala grammalleen laskemaan ruokaani. Mutta annoskokoihin voisin keksiä jonkun normin, ehkä alan syödä aina samasta kupista ja mitata aineet aina niin että tulee saman verran ruokaa joka kerran. Ehkä kolme-neljä desiä olis hyvä alotusmäärä. Paitsi puurossa, koska mulla on annospusseja jotka on mun nähden tosi pieniä, mutta kyllä sekin alkaa mahan täyttämään hetken päästä kun tottuu syömään vähemmän.
(Siis tässä tekstissä ei oo mitään järkevää järjestystä, koska mun aivot ei toimi kunnolla, niin tulee selitettyä samoja asioita moneen kertaan, mutta ei voi mitään.)
Tuli aika pitkä teksti mutta ei voi mitään, kun sitä kerran innostuu niin antaa mennä vaan.
Kohta onkin välipalan aika, alotan nimittäin tän uuden ruokailujärjestyksen heti tänään vaikka aamu menikin herkkujen armoilla. Huomenna sitten täys päivä ruoan tarkkailua. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti