lauantai 30. toukokuuta 2015

lääkäri määräs rauhottavia ja nyt ollaankin oltu jo pari päivää sekasin. viilteliv viime yönä ja olin soittamassa ambulanssia mutta sammuin, olin kännissä ja napeissani.

Päätin yrittää huomenna uudestaan. Minuthan laitetaan sinne osastolle!

perjantai 29. toukokuuta 2015

colourful and pretty pills

Hoitaja kävi tänään kattomassa ja päätti että nyt lähetään tk:hon... pari tuntia odottelin, kävin parilla baarissa kavereiden kanssa ja sit lääkäriin. Määräs rauhottavia ja hoitavaa astmalääkettä. Oon tässä nyt parin päivän annokset rauhottavia ottanu ja on kyllä helpompi olo. Alko vaan väsyttää.

En oo syöny mitään koko päivänä. Tuskin syönkään ellei saa jostain savuja. jos saan niin syön. jos en niin en syökkään. Ei oo edes nälkä. Ei mitään hajua paljon painan... Vois huomenna kattoa aamulla.

Haluan kutistua. pienentyä. Haluan jonkun ison nallekarhun turvalliseen kainaloon piiloon maailmaa.








torstai 28. toukokuuta 2015

Error 508

Valvoin viime yönä yli 2:een. Heräsin 12:34 ja tuntu kun mun päällä olis maannut norsu. Tarkistin puhelimen, kävin ulkona röökillä, jätin ovet auki että kissat pääsee liikkumaan ja istuin koneelle, eli takasin sänkyyn.

Mä en tiedä kuinka kauan jaksan tätä paskaa. Masentaa ja ahdistaa ihan hirveesti. Tiedän miten tässä käy. Makaan sängyssä, en pysty tekemään mitään, masennun entisestään, yritän uppoutua leffojen maailmaan, ei onnistu, viiltelen, yritän itsemurhaa. Aina sama juttu.

Laitoin hoitajalle viestin että voisko se tulla tänne huomenna kun meillä on aika, sano että onnistuu. Mä en todellakaan jaksa lähteä mihinkään tänään tai huomennakaan...

Itkettää... Tajusin just että eihän mulla ole ketään muuta kenelle puhua kun mun hoitaja. Ei ketään muuta kiinnosta. Äiti kysy eilen että miten menee, sanoin ettei ole paljoa kehumista. Keskustelu tyssäs siihen.

Vois yrittää kuitenkin pysyä jonkun verran aktiivisena, vois tänää yrittää mennä rannalle... Saa nähdä miten käy. Selkä on ihan hirveen kipee, varmaan vaan pahenee ku ajaa pyörällä. Mutta tulispahan ainakin liikuntaa ja jos ottais vaan jotain hedelmää mukaan nii ei tulis syötyäkään liikaa. En tiiä, tunnin päästä pitäis lähteä. Kattoo nyt miten käy. Haluaisin kyllä mutta en tiiä jaksanko.

Oon miettiny osastoakin... Jos tää nyt tästä pahenee tai jos huomenna on vielä yhtä hirveä olo, varmaan kysyn mitkä mahdollisuudet mulla olis päästä sinne.


keskiviikko 27. toukokuuta 2015

Alone or all alone?

Tuo nyt lähti tänään... Ensin sano tulevansa ens viikolla takasin mutta tämän päivän puheiden perusteella tulee luultavammin hakemaan tavaransa vaan... Mä en tiedä mitä mun pitäis nyt tehdä, tuntea, ajatella.

Jotenkin luulin että tää kerta olis ollu erilainen, että kaikki ei olis kussu niinkun asiat mun kohdalla aina kusee. Toisin kävi. Oon niin sairas ettei mun kanssa kuulemma voi olla... Mun jatkuvat huonot päivät ja kivut on liikaa muille ihmisille... Miten mä sitten niitä kestän? Miten ihmiset kuvittelee että mä pärjään yksin, kun mun ongelmat on ilmeisesti niin isoja ettei muut ihmiset kestä sitä että mulla niitä on...? Tällä kertaa luulin tosiaan löytäneeni jonkun joka pysyis mun rinnalla vaikeinakin aikoina... En voi sille mitään että oon todella pettyny. Itteeni, Janneen, maailmaan, elämääni. Kaikkeen.

En tiedä pystynkö nukkumaan ens yönä... Meinaa itkettää. Ei nukuta. Ahdistaa. Masentaa.

Taidan vaan yrittää päästä tästäkin yli laihduttamalla... Vois laittaa taas kuvia seinälle. Toki jatkan terapiassa, mutta ei hirveesti tee mieli siellä mistään avautua. Perjantaina ois taas mentävä. Saa nähdä menenkö ja jos menen, mistä puhutaan. Viimeks kyseli taas syömisistä.. En oo hirveesti näistä asioista sille puhunu mitä nyt viimeaikoina on tapahtunu. Hoitaja yrittää rakentaa luottamusta mutta mä en vaan pysty luottamaan siihen. Keneenkään.


tiistai 26. toukokuuta 2015

Kuvia...


































505

Tein sitten oman luolan makkariin, alan viettää aikaani täällä. Laitoin koneen sängyn viereen ja kaikki paikalleen, vähän tilaa tavaroille yms. Tuo toinen saa pelata olohuoneessa rauhassa.

Ehkä tän saa vielä toimimaan.

Tosin mun ei yhtään tee mieli mennä tuon lähelle tällä hetkellä...

Kattoo ny..

Ärripurri

Nyt ei oo kaikki hyvin... Nukuin viime yön sohvalla kun en saanu ärsytykseltäni unta... Nukun varmaan ens yönkin. Ja sekin ärsyttää että pitää nukkua sohvalla, kun ei omassa sängyssä pysty nukkumaan.. Vittu.

Käytiin kaupassa ja eräs avas taas sanaisen arkkunsa ja alko kertoilemaan miten oli pussaillu ja säätäny kassajonossa olleen muijan kanssa, joka oli paljon mua laihempi ja nätimpi... Tokasin että en tunne sitä tyttöä, mua ei kiinnosta, enkä halua kuulla. Vasta kämpille päästyä ja suihkussa käytyään tuo tajus pyytää anteeks. Mulla menee kohta hermot kun ei tuo mieti yhtään mitä suustaan päästelee... Joka päivä. En tiiä jaksanko kauaa enää.

Tänään ei tee mieli syödä. Tänään on ruma olo. Todella ruma olo.

Pitäis siivota. Ei huvita. HAluaisin vaan olla muutaman päivän yksin omassa rauhassa. Onneks saan olla iltaan asti sentään yksin. Sitten tuo tulee taas tänne. En kehtaa pyytää sitä häipymään tänään, ehkä huomenna. Mun tarvii olla yksin kotonani, nukkua rauhassa omassa sängyssäni...

Aivot käy ylikierroksilla kun pyörii omat ongelmat mielessä eikä tuolta saa minkään näköstä tukea tai ymmärrystä... Tosin en minäkään ymmärrä sitä, Kerto että mielialat heittelee, alkukuusta on aina hyvä olo ku on rahaa ja loppukuusta masentaa ku rahat loppuu, tämä on nyt päättäny että hänellä on kakssuuntanen mielialahäiriö... Ja minä en usko sitä. Eilen tuo oli ihan varma että hänellä on kilpirauhasen vajaatoiminta. En tiedä, voi ollakkin mutta en jaksa uskoa sitäkään. Enkä jaksa alkaa ajattelemaan että mikä se sitten vois olla, mulla on omien häiriöiden kanssa ihan tarpeeks huolia. Mutta saanko minä tukea? En, mun pitää hymyillä koska muuten tuo lähtee kävelemään. Siis ihan oikeasti, sen takia tuo oli sillon ekan kerran jättämässä mut, kun olin maassa. Toisen kerran se oli jättämässä mua toissailtana, koska hänellä on vaikeeta. Ei kuulemma kestä sitä että minä kärsin hänen takia... Miettis sitten mitä puhuu mulle saatana! Laihdutusvihjailut ei auta mua, vaikka olis kuinka hyvä tarjous jollain laidutussivulla... Vittu että vituttaa. Mä en edes muista millon oltais oltu sängyssä... Mun ei tee mieli eikä hänkään ole mielenkiintoaan tuonu esille.. Tää juttu taitaa kuivua kasaan. Mä olin jo toissailtana ihan varma että se tulee aamulla tänne ja jättää mut, mutta sen sijaan hän tuli ja julisti että kaikki on hyvin. Anteeksipyynnöt unohtu vaan taas jonnekkin..

Mä en jaksa enää. vituttaa.

maanantai 25. toukokuuta 2015

time to get high...

Ähh... Paino on taas noussu. Ahistaa. Näin tuossa yks päivä kaveripoikaa, se on pelkkää luuta ja nahkaa. Se joutu taas sairaalaan ku on ketoaineet koholla... Oon pakostakin huolissani.

Janne melkein taas jätti mut... Tällä kertaa siitä syystä ettei se pysty kattomaan ku oon pahalla päällä sen takia... Tai jotain, meni vähän ohi... Eikä pyytäny sitä anteeks.. ei oikeastaan pyytäny mitään anteeks mistä anteekspyyntöä kaipasin. Alan pikkuhiljaa turtua tähän kaikkeen... Tekis mieli vaan feidata kaikki, elää vaan oman pään sisällä eikä välittäis mistään. En tiiä..

Mä tykkään sun massusta yhtä paljon kun sä tykkäät mun massusta. Auttaako?
-Auttais jos se olis totta.

Mä tiedän että se pitää mua läskinä. Pidän itekkin. Mun on siis tehtävä jotain asialle. Jollain oudolla tavalla mä haluan samaan tilanteeseen missä se mun kaverikin on nyt... Mutta siihen on vielä matkaa, aika paljonkin.

Vois käydä savuilla...

sunnuntai 24. toukokuuta 2015

plaah

Ähh. Mä oon epäonnistunut nyt kahtena päivänä peräkkäin. Eilen olin tyhmä ja jätin napit ottamatta, no nälkähän siitä tuli. Pakonomainen tarve tunkea maha niin täyteen että se oli täynnä vielä tänäänkin. On edelleen. Oksettavaa.

Tänään mä onnistun. Oon päättänyt. Tänään teen jotain muutakin kun makaan pilvessä sohvalla. Niin kivaa kun se onkin, nyt en jaksa enää jumittaa. Mulle ei ole enää pitkään aikaan tullu naurukohtauksia, mikään ei oo tuntunu ylihauskalta... Toisin sanottuna ei nouse enää päähän. Alan vaan jumittaa, eilenkään en puhunu kun muutaman sanan, muuten olin hiljaa ja tuijotin telkkaria. Ei enää tänään. Tänään mä aion tehdä jotain. Kävin jo suihkussa, sekin on jääny tekemättä monena päivänä, sain jo Jannelta kommenttia että haisen pahalta ja hiukset on ihan rasvaset, joten oli käytävä suihkussa. En muista millon kävin viimeks.

Tänään aamupalaks nappeja ja kahvia. Täydellinen mahan tyhjennys... Onneks mun maha ei oo vielä tottunu kahviin, eipähän tarvii syödä laksoja ja imodiumia sekasin.

Täytyy nyt koittaa keksiä jotain tekemistä tälle päivälle, varmaan tulee siivottua. Tuo yks imuroi tuossa vieressä.

perjantai 22. toukokuuta 2015

Jes jes jes!

Mä onnistuin eilen. Paino -900g. Menin eilen kaverille koko päiväks, eikä ollu yllätys että menin sellaselle kaverille josta mä tiesin ettei sillä ole ruokaa. Söin siin vaan klo 13 ja klo 22. Enkä liikaa kummallakaan kerralla.

Tänään voisin olla ihan selvänä suurimman osan päivää, Pitää lähteä käymään terapiassakin kohta. Sen jälkeen pitää siivota. Kissat on tehny kunnon täystuhon yön aikana.

Nappeja ja kahvia naamariin, täytyy kohta laittaa meikit naamaan ja lähteä polkemaan sinne terapiaan. En kyllä aio syödä mitään ennen sitä. En tiedä sanonko mitään tästä laihduttamisesta... Jos vaan jättäis kertomatta. Tosin meillä tuskin on mitään muutakaan puhuttavaa, täytyy nyt kattoa miten menee.

torstai 21. toukokuuta 2015

Oho

Olinkin 8kg kevyempi kun odotin... Noh, silti liikaa. Ihan liikaa. Vielä 23kg pois. Sit vois ehkä jopa kattoa itteään peilistä... Kriittisesti. Tällä hetkellä jos kattois peiliin niin tulis oksennus. Riittää jo se kun iltasin näkee heijastuksen ikkunoista.

Tänään on tullu ryypättyä kahvia 3 kuppia ja jatkan vesilinjalla. Otin myös 2 T3-nappia.. Annostus ois 1 mutta nyt kun loppu nuo ketozit niin pitää syödä näitä. Ei viiti synefriiniä sotkea kahvin kanssa kun se käy sydämen päälle. Täytyy nyt tosissaan miettiä että tilaanko lisää ketozeja huomenna vai odotanko 4.päivään asti... Tuskin maltan odottaa, vaikka rahat onkin ihan lopussa jo nyt. jäähän mulle siitä vielä 60e jos tilaan...

Janne osti tänään aamulla mulle tupakkaa, tonnikalaa, makaronia ja raejuustoa. Pääsee tekemään taas salaattia. On tuota keittoakin vielä jälellä... Vois ehkä jossain vaiheessa syödä jotain, mutta ei vielä. Koitan tänää olla syömättä niin pitkälle kun vaan jaksan. Testailen vähän rajoja. Kyllä mä tiedän pystyväni olemaan syömättä monta päivää putkeen, mutta en nyt välttämättä halua tehdä niin... Vielä. Ehkä sitten kun oon jo päässy johonkin tän laihdutuksen kanssa. Sitäpaitsi se ei tee hyvää... Sen jälkeen tulee vaan ahmittua hirveesti.





I'm not loving you

Eilinen ei menny hyvin. Olin koko päivän ihan savussa ja tuli sitten syötyäkin sen mukaan. Vielä aamulla oli ihan väsyny ja sekava olo, nyt tiedän mikä se on kun puhutaan kannabiskrapulasta :D Onneks se meni kahvin myötä ohi. Söin eilen daim jäätelön... Ja paljon muutakin.. Ihan liikaa keittoa. Onneks jauhelihakeittoa. Tänään on yritettävä kovemmin.

Puolen tunnin päästä pitäis lähteä käymään yhellä toimistolla että saan viimesen avioeropaperin haettua. Viikon päästä sen voi lähettää ja siitä kaks viikkoa niin mun pitäis olla taas "vapaa" nainen. Eipähän sen jälkeen tarvi uhrata ajatustakaan sille idiootille. Oon jo muuten poistanu kyseisen henkilös elämästäni. Estot päällä facebookissa yms.. Aion polttaa kaiken mikä muistuttaa siitä ja myyn sormukset, onneks ei ehditty kaiverruttaa niitä. ---Noin, nyt ne on myynnissä.

Tänään mä taas yritän parhaani.. Vois ehkä käydä ostaa ne patterit niin tietäis kuinka epäonnistunut mä oon ihmisenä...

tiistai 19. toukokuuta 2015

Jes!

Mä onnistuin! Olin koko päivän salaattilinjalla enkä syöny liikaa :) Aamun banaanin ja kurkunpätkän jälkeen söin kaks kertaa salaattia. Ja on kyllä ihan hyvä olo, ei tyhjä ollenkaan. Jossain vaiheessa meinas alkaa olla pinna kireellä mutta se johtu enemmänkin kivuista. Selkä on ollu tosi kipee jo muutaman päivän. Toivottavasti huomenna on jo parempi.

Huomista vaan tässä odotellessa... Toivottavasti menee hyvin huominenkin. Täytyy vaan pitää asiat mielessä taas. :)




I did it!

Ei mulla sitten ihan paska kunto olekkaan, selvisin pyörällä lääkäriin ja takasin, matkoihin meni yhteensä 35min. Paluumatkalla on 3 isoa mäkeä joista 2 jaksoin polkea ylös, se yks on kyllä semmonen että sitä ei kukaan pysty polkemaan, liian jyrkkä. Unohdin lähtiessä astmapiipun kotiin mutta onneks en tarvinnu sitä kun vasta sit kun olin jo kotona.

Kohta pitäis ehkä alkaa tekemään salaattia.. Olis hyvä ajoittaa syömiset liikkumisen jälkeen, palaa nopeammin.. Ja otin ennen lähtöä kolme ketoz- nappia, nekin auttaa rasvaa palamaan. Pitäis niitä tilata lisää, enää yks jälellä. Ehkä perjantaina tilaan kun tulee taas rahaa... Ehkä. Toisaalta pitäis säästää vähän kun meiltä meinaa loppua rahat muutenkin. Voi olla että jää ens kuuhun niiden tilaaminen. On mulla kyllä noita muitakin. Syötävä niitä sit.

Tänään mä haluan onnistua, ekaa kertaa kuukausiin mä haluan onnistua. Olla syömättä liikaa. En halua heittää tuota liikkumista ihan harakoille. En oo edes liikkunu kuukausiin, ja nyt tulee tehtyä tuo sama lenkki kahdesti viikossa kun pitää terapiassa käydä pyörällä. Kyllä mä vielä onnistun, pitää vaan muistaa ettei saa alkaa laiskotella, pitää pitää tavoitteet mielessä. Tosin mulla ei nyt mitään selvää tavoitetta olekkaan, kun en tiiä yhtään paljon painan. Pitää ostaa ne patterit vaakaan..


Vettä... Pitää muistaa juoda vettä.