52

Tein tuossa pari päivää sitten masennustestin, ja vastauksena oli 52 pistettä, vaikea masennus. Mun hoitaja on lomalla ens kuun loppuun asti.. Ahdistaa. Oon viimeaikoina painiskellu surun kanssa. Useammankin asian, ihmisen ja eläimen kohdalla. En ole vieläkään osannu käsitellä mun ystävän kuolemaa, vaikka siitä on jo muutama kuukausi. Oon jutellu sillontällön sen isän kanssa, mikä on tuntunu jotenkin lohdulliselta ja samalla hirveän surulliselta.

Mun lemppari kultakala kuoli eilen. Muitakin kaloja on kuollu ihan hirveästi, ihan liikaa. Eilinen päivä oli ihan hirveä. Tänään oon sitten juonu ihan hirveästi teetä ja saanu jopa jotain aikaankin. Silti sisuksia kaivaa tyhjä ja surullinen tunne.

Oon painiskellu myös kipujen kanssa. Varsinkin selkä on ollu ihan hirveän kipeä. Oon joutunu syömään järjettömiä määriä vahvoja särkylääkkeitä jo pitkän aikaa, koska lääkärit ei ole saanu selville mistä mun nivelkivut johtuu. Tän kuun viimenen päivä olis mentävä sädesairaalaan luuston gammakuvauksiin, eli käytännössä mun suoneen laitetaan radioaktiivista ainetta, sitten pitää odottaa muutama tunti, että se menee luihin asti, ja sitten kuvataan, mikä kestää vähintään 45min. Vähemmästäkin ahdistaa, mutta pakko sekin on käydä läpi.. Oon jääny koukkuun noihin särkylääkkeisiin. Ei kukaan voi syödä viikkokaupalla opiaatteja melkeinpä maksimiannoksella, ilman että niihin jää koukkuun. Mua inhottaa ajatuskin siitä että oon koukussa niihin, mutta tällä hetkellä ei voi mitään, pakko niitä on syödä kun ei mikään muu auta. Ilman noita lääkkeitä olisin ihan rampa, ja joutuisin jatkuvasti käyttämään tuota pyörätuolia. Nyt oon pärjänny ihan ok ilmankin, mutta on otettava rauhallisesti ja oltava rasittamatta itteään liikaa.

Mun unet kärsii näiden kipujen takia. Herään vähintään kerran yössä selkäkipuihin, ja useimpina öinä herään hammaskipuihinkin. Siihenkään en ole saanu vielä "tyhjentävää" vastausta, että mistä sekin johtuu. Lihasjumeista kuulemma, mutta mä vähän kyllä epäilen. Ei se voi johtua lihasjumeista, että hampaisiin iskee viiltävä kipu jos tökkää vahingossa kynnellä ihan ikenen viereen, hampaaseen... Mihin tahansa hampaaseen! Sen on pakko olla joku muu vaiva. Ientulehduskaan ei sitä selitä. Oon kyllä harjannu hampaitani enemmän viimeaikoina, joka ilta vähintään on pestävä hampaat, koska muuten herään parin tunnin päästä huutaen siihen että hampaat tuntuu siltä että koko suuhun olis lyöty lekalla.

Paino on tippunu jonkun verran. Äiti on huomannu että painoa on lähteny, oon itekkin huomannu että oon laihtunu, vanhat vaatteet mahtuu taas päälle ja välillä näkyy rintakehän luut solisluiden alla, mutta vaan heikosti. En ole vähään aikaan uskaltanu nousta vaa'alle, koska oon alkanu taas syömään enemmän. En mä kuitenkaan ole voinu LIHOA lihoa, se on vaan pään sisällä. Saattaahan se olla että paino onkin vähän taas noussu, mutta niinhän siinä käy kun syö vähän enemmän kun kaks leipää päivässä. Haluan edelleen laihtua, mutta aion kyllä myös syödä niin normaalisti kun voin. Hyvinvointi on laitettava tällä hetkellä etusijalle.

Tänään on ollu rintakipuja, mutta en tiedä johtuuko se liiasta kofeiinista vai siitä, etten ole nyt kolmeen päivään syöny kaliumia. Jätin sen pois, koska mulle tuli outoja oloja, mikä sai mut pelkäämään että nyt kun oon taas syöny enemmän, mulle olis kertyny liikaa kaliumia elimistöön. Täytyy huomenna varmaan taas ottaa sitä, ja jatkaa vaikka niinkun alkuun söin sitä, eli joka toinen päivä. Syön kuitenkin aika paljon kasviksia nyt kun syön taas. Kaikessa mun ruuassa on jotain kasviksia.