Phuhhuh

En tiiä oonko vieläkin kännissä tai jotain, pää on ihan sekasin. Kävin kaupassa, oli vaikea päättää mitä ostan, mutta onneks oli lista valmiiks kirjotettuna. Tosin en jaksanu edes yrittää ostaa paljoa. En olis jaksanu kantaa niitä, eikä mun pää toiminu kaupassa muutenkaan. Ostin light jaffaa, koska mulla on selvästi nestehukka vieläkin. Ostin paketin lihakeittoa, eipähän tarvii vääntäytyä tekemään ruokaa tänään.

Mun menkat on ihan sekasin. Mulla oli ne vähän aikaa sitten, ja nyt on taas. En oikeen tajua. Hoitaja oli tänään huolissaan mun terveydestä tän syömättömyyden takia. Se haluais että kävisin labroissa, mutta mun labratulokset on aina tosi hyvät, koska joudun syömään niin paljon lisäravinteita, vitamiineja ja kaliumia lääkkeiden lisäks. Se oli huolissaan mun haavoistakin. En ole satuttanu itteäni tarkotuksella, vaan oon vahingossa telonu itteäni. Nuo haavat ei tunnu paranevan millään. Polven haava ei ole parantunu juuri ollenkaan vaikka se tuli jo 1½ viikkoa sitten.

Oon ihan älyttömän väsyny. Taidan mennä tänään aikasin nukkumaan. Voi olla että mä vaan sammun jossain vaiheessa.

Drink and depression

Jep jep... Join eilen. Grillasin makkasaa ja possuvartaita, mutta en koskenu niihin. Naapuri söi osan. Mä en pystyny koskemaan, vaikka ne tuoksu ihan hirveän hyvältä. Join kaljaa. Sen jälkeen tuli romahdus ja halusin taas kuolla. Otin kourallisen lääkkeitä, mutta heräsin aamulla. Venytin nousemista niin pitkään kun jaksoin. Oon edelleen väsyny. Tänään on terapia. Kämppä löyhkää kaljalta. Keräsin tyhjät tölkit ja suihkutin dödöä kaikkialle. Pitäis varmaan silti pestä vaatteet ja kaikki muu mikä haisee savulta ja kaljalta.

En syöny eilen mitään. Paino oli noussu, mutta kyllä se taas laskee. Ahdistaa sekin. Tänään ei huvita tehdä mitään. Krapula ja väsymys taitaa viedä voiton.

x1,8

Jännitin vaa'alle nousua, mutta onneks luku jäi alle eilisen. 200g on aika vähän, mutta onhan sekin edes jotain. Ehkä huomenna tippuu taas enemmän. Touhusin kyllä eilen niin paljon että ihmettelen miten se ei tuon enempää näy vielä. Tänään on sitten koitettava syödä vähän vähemmän ja liikuttava ja juotava enemmän. Toivottavasti maha alkais taas toimimaan.

Pää alkaa selvitä

Pikkuhiljaa alkaa pää selviämään kun oon rääkänny itteäni ihan hulluna tänään, touhuamalla. En jaksanu lähteä hakemaan ruokaa, niin isä toi sitä mulle. En saanu sitä rasvaa, mihin oon tottunu, eli oliivi beceliä. Ahdistaa kun nyt on eri rasvaa leivälle. En ole ehtiny edes verrata kaloreita, en tiedä mitä käy jos tuossa uudessa on ihan liikaa..

Tänään pitäis syödä kanaa. Otin eilen pakastimesta sulamaan sen maustamattoman kanapaketin. En vaan yhtään tiedä mitä syön sen kanssa, koska mun vihannekset rajoittuu aikalailla porkkanaan. Tietysti voihan sitäkin keittää.

Mun kroppa on ihan palasina. Päätä särkee ja lihaksiin sattuu. Tekis mieli vaan nukkua, mutta haluan nukkua vasta illalla. Alkaa ahdistaa kun pysähtyy. Syöminen tuntuu tänään vaikealta, melkein mahdottomalta. Mutta aion kuitenkin syödä. Oon kuluttanu tänään niin paljon energiaa että oon ehkä ansainnu sen, vaikka mulla on pakkoajatus, etten ansaitse syödä ikinä. Mun on kuitenkiin pakko. Oon aikalailla todistanu itelleni että kun syön näin, se paino putoaa, ihan ok nopeasti jopa. Vaikka tuntuu että syön ihan liikaa. Oon ennen syöny paljon vähemmän, mutta sillon en liikunnasta huolimatta laihtunu näin nopeasti.

Nyt vaan koittais keksiä mitä teen iltaan asti...

Ahdistaaaaaaaa

Eilinen meni vähän päin vittua taas. Onneks nukahdin silläaikaa kun pihvit oli sulamassa. Söin 4 ruisleipää ja vajaan lautasellisen kasviksia. Nyt on sellanen olo että sana pelottaa on vähättelyä siihen verrattuna, mitä tunnen vaa'alle noususta. Ihan järkyttävä pelko ja ahdistus, moraalinen krapula ja viha itseäni kohtaan. Ainiin, söin pari porkkanaakin. Ääh.... Odotan vielä hetken, sitten on noustava vaa'alle...

---

x2... Mä en tosiaan tiedä mitä ajattelisin... Itku ei ole kaukana. Hetkinen... x2,0!? Mähän olen laihtunu!! Piti tarkistaa kalenterista. Muisti temppuilee, muistin että olisin painanu vähemmän. Nyt on kyllä pää ihan sekasin. Mä en tiedä mitä nyt tekisin...

Suklaata!? Ei kiitos

Kävin kaupoilla, koska ruisleipä loppu eilen ja light jaffa alko olemaan vähissä. Lidlissä oli ilmasia suklaapusseja, ja kaveri otti niitä 2. Toista se tarjos mulle, sanoin etten syö niitä. Samaan aikaan ahdisti ja olin ylpeä kun en ottanu niitä. Mua ahdisti edes nähdä ne. Kävelen kaupassa aina herkkujen ohi edes kattomatta niitä, tai jos katon, katon tosi vähän aikaa.

Mun on tehny mieli kaikenlaisia herkkuja jo monta päivää, mutta en vaan pysty olemaan edes niiden lähellä enää. Onneks mulla on ollu rahat periaatteessa lopussa, ja tällä hetkellä on 30 senttiä rahaa. En siis edes vois ostaa mitään herkkuja. Enkä halua. En vaikka olis ilmaisia, vaikka olis ilmaisia ja mun lemppareita. Mä en vaan pysty, ahdistaa ihan liikaa.

Huomenna pitäis mennä taas hakemaan ruokaa... Mulla on kasviksia enää tälle illalle. Alkaa ahdistaa. Rutiinien rikkominen on tosi pelottavaa. Mua pelottaa, minkälaista ruokaa huomenna on tarjolla. Mun pakastimeen ei 'mahdu' enää mitään mitä en ite syö, eli toisin sanottuna pakastimessa on yks hylly, jossa on ne ruoat, mitä jemmaan muita varten. Haluan täyttää ne 2 muuta sellasella ruoalla, mitä syön ite. Eli kasviksia... On siellä yks keittolihaköntti, marinoitu kananreisikoipi ja paketti maustamatonta kanaa, mistä ehkä jossain vaiheessa teen ruokaa. En vaan ole uskaltanu vielä koskea niihin. Enkä tiedä, uskallanko jatkossakaan...

+100g

Ahdistaa.. Ei pelkästään päivän harmaus ja alle 10 asteen lämpötila. Paino... Mä tiedän, ettei se ole oikeasti NOUSSUT noussut, vaan söin eilen vähän erilaista ruokaa kun yleensä. Yleensä syön pelkästään ruisleipää, salaattia ja kasviksia iltaruoaks. Eilen oli vaan yks puolikas ruisleipä jäljellä, joten iltaruoan aikaan mulla oli ihan hirveä nälkä. Otin pakastimesta sulamaan paketin, missä oli 2 falafel pihviä, ohraa pinaatilla ja jotain tomaattikastiketta. Jätin tomaattikastikkeen syömättä, mutta söin falafelit ja osan ohrasta ja pinaatista, ja niiden lisäks vielä keitettyjä vihanneksia, mitä syön joka ilta. Syömisen jälkeen olin niin täynnä että melkein oksensin. Pidin kuitenkin kaikki alhaalla.

Onneks maha alko toimimaan tänään heti aamusta, ehkä paino laskee taas huomiseks. Ainakin toivon niin. Haluan laihtua niin paljon kun vaan voin keskiviikon terapiaan mennessä. Ei se viimekskään kysyny mun painoa, mutta silti. Mun ainoa tavoite itelleni on laihtua niin paljon kun ehdin, niin nopeasti kun voin. Oon onnistunu ainakin omasta mielestäni yllättävän hyvin tällä ruisleipä ja kasvisruokavaliolla. Toki välillä tulee ostettua jugurttia. Sekin tekee vaan hyvää, siitä saa kalsiumia. Syön tietysti vitamiineja ja kaliumia muiden lääkkeiden kanssa, ihan vaan pysyäkseni hengissä. Kasvisten syöminen auttaa kanssa. Ja ruisleipä pitää mahan toiminnassa.