Pikkuhiljaa alkaa pää selviämään kun oon rääkänny itteäni ihan hulluna tänään, touhuamalla. En jaksanu lähteä hakemaan ruokaa, niin isä toi sitä mulle. En saanu sitä rasvaa, mihin oon tottunu, eli oliivi beceliä. Ahdistaa kun nyt on eri rasvaa leivälle. En ole ehtiny edes verrata kaloreita, en tiedä mitä käy jos tuossa uudessa on ihan liikaa..
Tänään pitäis syödä kanaa. Otin eilen pakastimesta sulamaan sen maustamattoman kanapaketin. En vaan yhtään tiedä mitä syön sen kanssa, koska mun vihannekset rajoittuu aikalailla porkkanaan. Tietysti voihan sitäkin keittää.
Mun kroppa on ihan palasina. Päätä särkee ja lihaksiin sattuu. Tekis mieli vaan nukkua, mutta haluan nukkua vasta illalla. Alkaa ahdistaa kun pysähtyy. Syöminen tuntuu tänään vaikealta, melkein mahdottomalta. Mutta aion kuitenkin syödä. Oon kuluttanu tänään niin paljon energiaa että oon ehkä ansainnu sen, vaikka mulla on pakkoajatus, etten ansaitse syödä ikinä. Mun on kuitenkiin pakko. Oon aikalailla todistanu itelleni että kun syön näin, se paino putoaa, ihan ok nopeasti jopa. Vaikka tuntuu että syön ihan liikaa. Oon ennen syöny paljon vähemmän, mutta sillon en liikunnasta huolimatta laihtunu näin nopeasti.
Nyt vaan koittais keksiä mitä teen iltaan asti...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti