Kävin kaupoilla, koska ruisleipä loppu eilen ja light jaffa alko olemaan vähissä. Lidlissä oli ilmasia suklaapusseja, ja kaveri otti niitä 2. Toista se tarjos mulle, sanoin etten syö niitä. Samaan aikaan ahdisti ja olin ylpeä kun en ottanu niitä. Mua ahdisti edes nähdä ne. Kävelen kaupassa aina herkkujen ohi edes kattomatta niitä, tai jos katon, katon tosi vähän aikaa.
Mun on tehny mieli kaikenlaisia herkkuja jo monta päivää, mutta en vaan pysty olemaan edes niiden lähellä enää. Onneks mulla on ollu rahat periaatteessa lopussa, ja tällä hetkellä on 30 senttiä rahaa. En siis edes vois ostaa mitään herkkuja. Enkä halua. En vaikka olis ilmaisia, vaikka olis ilmaisia ja mun lemppareita. Mä en vaan pysty, ahdistaa ihan liikaa.
Huomenna pitäis mennä taas hakemaan ruokaa... Mulla on kasviksia enää tälle illalle. Alkaa ahdistaa. Rutiinien rikkominen on tosi pelottavaa. Mua pelottaa, minkälaista ruokaa huomenna on tarjolla. Mun pakastimeen ei 'mahdu' enää mitään mitä en ite syö, eli toisin sanottuna pakastimessa on yks hylly, jossa on ne ruoat, mitä jemmaan muita varten. Haluan täyttää ne 2 muuta sellasella ruoalla, mitä syön ite. Eli kasviksia... On siellä yks keittolihaköntti, marinoitu kananreisikoipi ja paketti maustamatonta kanaa, mistä ehkä jossain vaiheessa teen ruokaa. En vaan ole uskaltanu vielä koskea niihin. Enkä tiedä, uskallanko jatkossakaan...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti