En olis kyllä koskaan uskonu että mulla olis joskus näin vastuullinen tai aikuinen olo... Siis en mä ihmisenä oo muuttunu mihinkään, mutta oon jonkun murroksen äärellä, tänää olin shoppailemassa äitin kanssa sille vaatteita hautajaisia varten ja huomasin kattelevani sillä silmällä mekkoa, jota en olis aiemmin edes vilkassu... Muutenkin oon saanu hoidettua hirveesti asioita, varasin ajan gynelle mikä mun on pitäny tehä jo monta vuotta, soittelin kelalle ja sossuun yms... Enkä ottanu mistään stressiä! Yleensä olisin panikoinu ensin vähintään kolme päivää ennen kun olisin uskaltanu tarttua puhelimeen.
Ainoa asia mikä mua pelottaa on se, että kotiudun tänne miehekkeen luo liian nopeasti, oon siivonnu ja järjestelly tavaroita ja levittäny vähän omia tavaroitani tänne kanssa, tosin suurin osa niistä lähtee mun mukaan kun meen kotiin maanantaina, mutta mua pelottaa että sitä alkaa ärsyttää tai ahdistaa se että oon tällanen... Että mä pilaisin tän koko jutun tällä hössöttämiselläni. Se sanoo kyllä ettei haittaa mitään, mutta kuitenkin pieni ääni pään sisällä sanoo että "Sä mokaat tän, mistä lyödään vetoa? Ei tää tuu onnistumaan, sä et ansaitse tätä. Kuset kaiken alle viikossa. Katotaan vaan..."
Syömisestä sen verran, että en pysty syömään ja tulee inhottava syyllinen ja ahdistava olo jos syön, koska keväällä kuoli yks kaveri, ja lopetin syömisen sillon. Vähän sen jälkeen kun olin alkanu taas syödä, mummo kuoli. Nyt on sellanen ajatus koko ajan taustalla että jos mä syön, jotain pahaa tapahtuu taas. Joten en oikeastaan syö mitään muuta kun mitä mulle tarjotaan, jos sitäkään. Tänä aamuna muru syötti mulle 2 palaa kalapuikkoa ja sen jälkeen en oo syöny taas mitään. Eilen se laitto mut syömään pienen palan pitsaa ja suolatikun. Sillon kun joku käskee syömään, ei ahdista niin paljoa, koska sillon se vastuu siitä mahdollisesta pahan tapahtumisesta siirtyy pois mun harteilta...
Hullua, mutta kai tuo jotenkin käy järkeen mun pään sisällä.
Tänää en syöny psykoosilääkettä aamulla, koska ajattelin että alan syömään niitä illalla, koska niinkin voi kuulemma tehä. Ne nimittäin pistää mut niin tokkuraan että ei saa mitään aikaan ja kaikki on vaikeeta. Tosin ois ihan hyvä kai olla rauhallisesti välillä, koska tää päivä on ollu taas niin täynnä aktiviteettia että en oikeen tiiä johtuuko se kofeiinista vai onko mania taas tulossa. En kuitenkaan kofeiinista luovu, koska se auttaa olemaan syömättä. Oon syöny tuota synefriiniä nyt muutaman päivän ja siihen colaa, energiajuomaa yms päälle, mutta huomenna kokeilen ilman synefriiniä. Se piristää mielialaa tosin, joten huominen voikin olla taas sit niin vaikea päivä että huhhu, mutta onneks en oo sillon yksin. :)
Pitäis sunnuntaiks keksiä jotain kivaa, koska sillon tulee viikko täyteen kullan kanssa... Mut en vaan keksi yhtään että mitä mä sille antaisin tai jotain, mitä tehtäis jotain erityistä... Siis jotain pientä kivaa vaan... Viikon päästä sillä on synttärit, haluan ostaa sille jotain mistä se tykkäis tosi paljon mutta mulla ei oo hajuakaan mitä se haluais ja että onko mulla rahaa sillon. :/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti