Eilen meni syömiset iltaan asti ihan hyvin, mutta sitten kun otin rauhottavat niin on hataria muistikuvia että söin 2 kasvispihviä ja riisiä.. Tosin oon ilmeisesti hävittäny todisteet, kattilaa ei näy missään ja pöydällä on vaan lautanen.
Katoin kelan sivuja ja huomasin että se b-lausunto on menny sinne jo viime viikolla, mutta sen käsittelyssä menee 8 viikkoa... Voi vittu, miten mä pärjään sinne asti, mulla on rahat loppu jo nyt. Tai no on mulla 30, mutta pitää ostaa ruokaa ja tupakkaa ja loput meneekin matkoihin, huomenna pitäis mennä terapiaankin.. Tosin jos menisin J:n luo loisimaan... Voisin kävellä terapiaan aamulla. En tiiä, pitää miettiä.
Paino on taas noussu... Ällöttävää. Mulla on puhelimessa jotain ihme videoita missä mä näyn kanssa ja täytyy sanoa että jos en ois ollu pilvessä kun näin ne, olisin varmasti oksentanu ja paiskannu seinään sen puhelimen.. Hyi saatana...
Kuumah...! Hitto ku sisällä ollessaki valuu hiki... Tänää vois ehkä olla se päivä kun käyn uimassa... Ehkä :D En oo vieläkää nimittäin käyny.
Taidan olla taas ihastunu... Yks harvoja asioita mitä muistan viime viikosta on se kun kävin kaupassa, ei mitään hajua mitä mä ees ostin, muistan vaan sen että se oli viereisellä kassalla ja se vilkutti ja hymyili mulle, moikkasin takasin ja alettiin sit juttelemaan ja käveltiin yhessä kaupasta ulos, se sano menevänsä yhen yhteisen kaverin luo, sit en taas muista mitä tapahtu ku se lähti, mutta sit A tuli ja mun oli ihan pakko nähdä se yks taas, joten soitin sille yhteiselle kaverille että me tullaan A:n kans tupakille :D Sit me mentii sinne ja mä sain hymyjä ja merkitseviä katseita... :3 Mä en nyt tiiä mitä mun pitäis tehä tän asian kanssa... Toisaalta tekis mieli sanoa sille että se on söpö yms, mutta toisaalta mä oon kyllä sanonu sen jo. Ekan kerran kun nähtiin, talvella. Oli taas jotku ihan kreisikotibileet ja mä kävin jätkien kanssa saunassa ja istuin sen syliin pelkkä pyyhe päällä ku käytiin tupakalla :D (Ja aamulla ku etin housujani nii se löyti ne keittiön pöydän alta... ) Sen jälkeen ollaan nähty vaan muutaman kerran, ku oon käyny J:n kanssa kahvilassa missä kyseinen henkilö on töissä...
Mulla on paha tapa hajottaa kaikki ihmiset joihin oon ihastunu, joten oon tosiaan kahen vaiheilla että teenkö jotain vai annanko asian olla... Mikä hitto siinä on ku vaikka sanon tyypeille etukäteen että mä tuun hajottamaan ne tahtomattani, että oon hirveän vaikea ihminen, että musta kannattaa pysyä kaukana, nii silti nää tyypit luulee että niin ei käy niille, että ne voi jotenkin parantaa tai pelastaa mut iteltäni... En tajua. Sitäpaitsi, mä en voi sille mitään että etin jatkuvasti pelastajaa, se on joku alitajuinen selviytymiskeino, mut anyways, siinä käy aina niin että lopulta mä alan inhota sitä ihmistä joka pääsee lähelle. Ja sekin kuuluu asiaan, mä en enää muista miks sitä sanotaan kun ihminen tekee näin, mä kuulin tästä jo pari vuotta sitten tai jotain, mutta tajusin sen vasta eilen että mähän teen niin joka kerta... Luottamisongelmia tai jotain. Kun joku pääsee liian lähelle, alan automaattisesti torjua sitä ja se muuttuu vihaks, ihan vaan että se menis kauemmaks, ettei mun tarviis käsitellä omia tunteitani tai laskea kaikkia muureja.
Ehkä mun pitäis vaan sanoa sille kaikki tää ja kattoa mitä se sanoo, koska ihan selvästi se tykkää musta myös. Pitäis kai vaan ottaa rennosti ja kattoa mitä tapahtuu. Ja tutustua siihen myös paremmin ensin. :)
Ääh, mä haluan tatuointeja!!! Jos sais jostain esim satasen nii pääsis jo ottaa yhen minkä haluan... Menis oikeankin käden musteneitsyys :D
Pläp pläp plää... Mitähän sitä tekis. Vielä tunti pitäis kuluttaa ennen ku lähtee linkille... Käärin topan lopusta viimeset röökit, täytyy ostaa lisää ku pääsee keskustaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti