Mulla ei ollu 7 viikkoon terapiaa. Sillä aikaa mun itsetunto on pikkuhiljaa taas romuttunut, ja kaiken huipuksi oon ollu mahataudissa jo yli viikon. Paino on pudonnu, tai niin ainakin vaaka väittää. En vaan näe sitä yhtään. Tänään pitkästä aikaa itkin peilin edessä. En ole syöny tänään mitään... Kävin kaupassa suht shokissa, niinkun nykyään aina. Viimeks sain järkyttävän paniikkikohtauksen heti kun pääsin kaupan ovesta ulos. Tänään kaupan jälkeen vaan ahdisti. Äkkiä tavarat kaappiin, laskin kalorit, hoidin elukat ja ei muuta kun sänkyyn ja videot pyörimään. Ostin pienen pussin juustoraastetta, paketin pinaattilettuja ja kurkkumajoneesia. Nyt vaan kaduttaa, ei olis pitäny ostaa mitään niistä.
Musta tuntuu etten ansaitse yhtään ruokaa. Tää mahatauti helpottaa oloa edes vähän, kun tietää että kaikki menee vaan suoraan läpi, mutta silti kaikki on ihan liikaa. Mä en kestä olla yhteydessä ihmisiin, en jaksa ajatella muiden asioita tai leikkiä olevani kiinnostunut muista ihmisistä. Miten mä edes voisin ajatella jotain muuta ihmistä, kun omissakin asioissa on ihan liikaa.
Näin hoitajaani pitkästä aikaa perjantaina. Se huomas selvästi että kaikki ei ole hyvin, mutta kun se kysy, mihin pitäis nyt keskittyä, en osannu sanoa oikeen mitään. Mulla ei ole enää oikeen mitään hajua edes siitä kuka olen tai mitä haluan ylipäätään minkään suhteen, tiedän vaan että haluan laihtua mahdollisimman paljon mahdollisimman nopeasti. Oon unohtanut kaikki omat neuvoni siitä, mitä ei kannata tehdä. Syön kyllä edelleen paljon lääkkeitä ja lisäravinteita, oikeastaan nykyään vielä enemmän ja paljon vahvempia kun ennen... Mulle on tullu paljon kipuja oikeastaan kaikkialle. Melkein koko tän vuoden oon joutunu syömään järkyttäviä määriä särkylääkkeitä ja lihasrelaksantteja. Mulla oli pyörätuolikin jonkun aikaa. Tarviisin sitä vieläkin, mutta TK halus sen välttämättä takasin...
Henkisille ja fyysisille kivuille ei näy loppua, joten ei taida olla ihmekään että taas tämä eräs tietty häiriö alkaa ottaa elämää hallintaansa... Ja mä olen liian väsynyt edes yrittämään vastustaa sitä. Aion tehdä thinsposeinän komeroon. Mun vaakakin on siellä. Oon tosin vaan muutaman kerran uskaltanu nousta sille. Viimeisin luku oli pettymys, joten nyt on vaan odotettava että paino laskee taas. Jospa pystyisin taas jonkun ajan päästä nousemaan vaa'alle mittaamaan arvottomuuttani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti