04:14

En oo saanu nukuttua silmäystäkään... Ramppaan vaa'alla, siivoan, käyn suihkussa ja tupakalla uudestaan ja uudestaan, vessassa, siivoan, järjestelen, teen listoja asioista mitä pitää ostaa. Lasken kaloreita, haaveilen raejuustosta ja kurkusta, ramppaan taas vaa'alla. Oon ollut juomatta vettä monta tuntia, vaikka mun keho huutaa nestettä. Suuta kuivaa, iho tuntuu kuumalta ja huulet halkeilee. En juo. Jos juon ja onnistunkin nukahtamaan, en pääse aamun tavoitteeseeni. Enää 300g... Paino 200g vähemmän kun aamulla.

Lasken syötyjä kaloreita.. Ei ole kehumista. Silti olen ylpeä. Koko päivän ja yön oon ollut syömättä, mutta ei tunnu riittävän. Ahmin anoreksia aiheisia elokuvia ja dokumentteja, kuuntelen niitä vaikken jaksaiskaan katsoa, koska silmät alkaa jo kuivua ja niitäkin särkee. Kipuja on joka puolella. Tiskatessa meinas jalat lähteä alta pelkästään siitä syystä ettei lihakset jaksanut enää kannatella painoa. Niveliä särkee, rintaa puristaa ja sattuu sydänalaan. Päätä särkee, valot jää näkymään silmiin vaikka kattoisin täyteen pimeyteen.

Tätä se on. Tämän takia mä en tykkää olla hereillä. Tämän takia mieluummin nuun yli puolet päivästä. Vaikka saankin yliväsyneenä ja näntyneenä enemmän aikaan kun päivällä hyvin leväneenä, vaikka olo on parempi, mä haluaisin silti mieluummin nukkua. Hereillä ajatukset kiertää samoja vanhoja reittejä.. Syömättömyys, paino, kalorit.. Kaikki tuo jyrää jopa orastavan ihastuksen alleen. Jopa huumeiden himo alkaa jäädä tuon kaiken alle. Mä tein valintani. Mun oli pakko valita huumeiden ja syömishäiriön välillä, ja valitsin anan.

Aion laihtua 15kg jouluun mennessä. Tällä menolla se onnistuu, mutta en tiedä pystynkö pitämään tätä yllä.. Haluaisin kuitenkin syödä joka päivä ja juoda tarpeeksi.. Viikon aikana paino on pudonnut 1,3kg. Hoitaja sanoo että se putoais nopeammin jos söisin vähän enemmän. Mutta siinä on vaan se kysymys, voinko sallia sen itselleni? Pystynkö mä syömään enempää? En tosiaan tiedä. Mutta yritän. Alle 1000kcal päivässä kuitenkin, reilustikkin. Ajattelin puolittaa tomaattikeittoannokseni. Vaihdan kupin pienempään. Yli puolet kaloreista menee siis roskiin, koska en pysty syömään makaroneja sieltä seasta, en vaan pysty.

Ana isn't everything, Ana is the ONLY thing

Laskeskelin tuossa paljonko oon syöny sen jälkeen kun kävin viimeks kaupassa... 9 päivän aikana oon saanu syötyä suunnitellun 7379kcal:n sijaan 3189kcal. Eli keskimäärin 354kcal päivässä. En oo laskenu tuohon sitä kun join lonkeroa ja kaljaa ja kahvia, mutta silti... Mä en tiedä oonko järkyttynyt vai ylpeä. Se tuntuu edelleen liialta.

Mulla on ollu rintakipuja koko viikon.. Huomenna tulee hoitaja käymään, täytyy sille mainita siitä.

Oon pettynyt itteeni tänään. Paino oli aamulla x4,4. Oon lihonut eilisestä 300g. Mun piti päästä x3:n puolelle ennen kun hoitaja tulee käymään, eli ennen huomista. Tänään teki vaikeuksia juoda edes vettä. 3 tunnin aikana sain vajaa lasillisen juotua. Päätin sitten juoda kahvia, kun maito menee pian pilalle ja maha menee kahvista sekasin, halusin tyhjentää vähän, jos se paino tippuiskin huomiseks... Ensimmäisen kahvikupin jälkeen mulle tuli todella syyllinen olo. En mä ansainnu sitä. Varsinkaan maidolla, vaikka olikin rasvatonta. Se ei auta asiaa.

Tänään mulla on ollu tavallista helpompi olo, mua on heikottanu vähemmän kun yleensä, mutta mun naamaa kuumottaa, huulet halkeilee ja rintaan sattuu melkein koko ajan. En tiedä pitäiskö soittaa tk:hon ja kysyä pitäiskö mennä tutkituttamaan sitä... Ehkä odotan kuitenkin huomiseen ja kysyn hoitajalta, teen niinkun se käskee.

Oon ollu väsynyt, maannu vaan sängyssä, mitä nyt yhtenä iltana kävin kavereiden kanssa hengailemassa, kun A tuli yllättäen Lahdesta käymään, se vaan ilmesty mun takapihalle yhtäkkiä. Hypin sillon riemusta :) Mulla on ollut sitä ikävä.

Pari kaveria on alkanu käymään aika usein, yleensä vaan tupakalla mutta välillä ne jää vähäks aikaa hengailemaankin. En tiiä onko ne huolissaan vai onko niillä vaan tylsää...

Mä uppoan anan maailmaan nopeampaa tahtia kun koskaan ennen, syvemmälle kun koskaan ennen, enkä edes oo huomannut sitä. On päiviä jolloin en syö mitään, ja on päiviä jolloin saan syötyä sen suunnitellun maksimimäärän, eli vähän päälle 800kcal.

Paino ei tunnu tippuvan tarpeeks nopeasti. Mun pitäis liikkua, mutta en uskalla. Oon huolissani sydämestäni. Siihen sattuu jatkuvasti ja välillä tunnen miten se lyö väärin. En halua rasittaa sitä liikkumalla.

Syömättömyydestä tulee helpompaa päivä päivältä, en himoitse ruokaa, en halua sitä. Kaveri on lähettänyt mulle kuvia ruuasta jota se on syönyt.. Se näytti hyvältä, mutta mä en olis halunnut sitä syödä. Eilen himoitsin raejuustoa ja kurkkua, mutta mä tiedän etten pysty syömään mitään kiinteää. Mua ällöttää jopa juotavan jugurtin hedelmäpalat, ja usein syljenkin ne pois. Tomaattikeitossa josta pidän, on makaronia seassa ja mä jätän ne syömättä myös. Jos vahingossa palanen eksyykin mun suuhun, syljen sen pois.

Mulla on aamuisin oma rutiini tai oikeastaan rituaali... Herään, katon tietokoneelta onko mua kaivattu, laitan jotain pyörimään, menen saunaan, poltan siellä tupakan, koska en jaksa laittaa vaatteita päälleni mennäkseni ulos polttamaan. Käyn vessassa, sen jälkeen vaa'alle, vaatteet päälle ja takasin sängylle tietokoneelle. Vaa'an luku päättää kaiken siitä päivästä. Mitä teen, mitä syön, mitä juon, kuinka paljon, mitä tunnen.

Paska päivä

Tänään on vituttanut... Paljon. Saatanan narkkarit kun ei voi mihinkään sanaan luottaa... Kaikki sanat perutaan.. Perkele. Ei voi muuta sanoa.

Paino -100g, eli ihan ok.. Olin kyllä varma että olisin lihonut, mutta en ilmeisesti.

Ekaa kertaa söin koko tomaattikeiton, no okei jätin taas makaronit syömättä, koska kiinteä ruoka on no-no.

Laihtumus

Tällä viikolla paino on tippunut jo 1,1kg. Oon nukkunut tosi huonosti.. Viime yönä ekaa kertaa sain nukuttua, ja nukuinkin noin 14 tuntia.

Kävin aamulla vaa'alla, innostuin kun paino oli x4,4, kun vielä maanantaina se oli x5,5.. Olinkin toivonut että pääsen x4:n puolelle tällä viikolla, sen pienen riemun hetken, kun näin tuon luvun, hymyilin, säteilin, mutta sen jälkeen, noin 4 sekuntia myöhemmin, suupielet laskivat, aloin miettiä, miksei se vois olla x3? Kuinka nopeasti pääsen siihen? Join appelsiinimehua, katsoin peiliin ja masennuin. Maha pömpöttää, olen oksettava. Mulla ei ole oikeutta olla ylpeä tästä painosta. En ole tarpeeks hyvä näin.

Olin koko eilisen päivän syömättä, kun en ole saanu nukuttua tällä viikolla kunnolla, toissayönä vaan 2 tuntia, oli hirveä olo koko eilisen päivän. Yritän edelleen pitää kalorit 700-800, mutta se käy vaan vaikeammaks. En ole onnistunut kertaakaan. Jätän aina jotain syömättä. Se on hyvä, mutta sitten taas ei.

Mä en välitä enää muusta kun painon pudottamisesta. Pelkään joulua jo etukäteen, kun sillon on niin paljon houkutuksia...

Motivaatioseinä

Tämä seinä on ensimmäinen asia minkä näen aamuisin kun herään, ja peilin vieressä lattialla on vaaka, jota käytän joka aamu ennen kun juon tai syön mitään, ja välillä monta kertaa päivän aikanakin.

Unettomuus

Tällä viikolla oon painiskellu unettomuuden kanssa... Tiedän että sekin johtuu aliravitsemuksesta, mutta edes se ei saa mua syömään enempää. Viime yönä sain unta vasta klo 5 jälkeen ja heräsin omia aikojani 11 aikaan enkä saanu enää unta.

Kokeilen huomenna jos sillä olis vaikutusta jos söisinkin jugurtin illalla ja sen raskaamman ruuan päivällä... Tosin päivällä syöminen on paljon vaikeampaa kun illalla...

Tein tänä iltana 2 kertaa sen virheen että kävin vaa'alla, ja ensin paino oli sama kun aamulla, eli tiesin jo siitä että aamupaino on pienempi kun oli.. Toisella kerralla se sitten olikin jo 100g pienempi kun aamulla, joten innostuin vaan lisää ja sinne meni viimenenkin toive nukkumisesta.

Ärsyttää senkin takia tää unettomuus kun nukkuminen edistää painon laskua, ja nyt kun en saa nukuttua niin luulen että se laskee hitaammin... Tai ainakin pelkään sitä.

Laitoin hoitajalle viestin, pyysin soittamaan aamulla kun en saa nukuttua enää oikeastaan ollenkaan.. Jos sais jotain apua tähän.. Kun ei se mun lääkäri suostunu määräämään mulle unilääkettä vaikka kuinka valitin että en saa nukuttua.. Mä haluan muutenkin vaihtaa lääkäriä, tää ei tunnu tajuavan mistään mitään...

Lihaksia särkee, nenä vuotaa ja oon yliväsynyt... Saa nähdä mitä huomisesta tulee... Pitäis jaksaa saada siivottua tai ainakin tiskattua ja siivottua kissojen laatikot.. Mun on itse asiassa pitäny tehdä ne jo monta päivää, mutta en vaan oo jaksanu... Viime yönä olis ollu kyllä energiaa mutta halusin nukkua niin väkisin pakotin itteni makaamaan tuntikaupalla sängyssä. Nyt en malta tehdä edes sitä...

En tiiä pitäiskö yrittää vaikka juoda kamomillateetä jos se auttais edes vähän.. Joskus oon ainakin saanu sillä nukuttua. Mutta tällä hetkellä oon jo niin yliväsyny että en tiiä auttaako edes se.

Aika toivoton tilanne kun mulla ei enää toimi edes diapamit, temesta tai tenox... Toleranssi on noussu niin paljon että niillä ei oo enää oikeen mitään vaikutusta :/

Uus ruokavalio

Päätin eilisen hoitajan käynnin jälkeen laittaa syömiseni pieneen remonttiin... Elikkäs uus päivittäinen ruokavalio on:

1litra appelsiini- tai omenamehua
1 juotava jugurtti
1 paketti nuudeleita TAI
1 pussi tomaattikeittoa

Näistä tulee yhteensä 773-836kcal päivässä, riippuen kumpaa mehua juon ja syönkö nuudeleita vai tomaattikeittoa...

En tiiä onko tuo liikaa vai sopivasti, oon vähän siinä rajoilla että pystynkö syömään noin paljon vai en.. Mutta kokeilen... Hoitaja nimittäin sano että jos jatkan entiseen malliin, kuolen aika lyhyen ajan sisällä.. Mutta haluan silti pudottaa painoa, en aio enkä pysty syömään "normaalisti".

Ja tuolla määrällä ne kalorit pysyy kuitenkin alle sen 1000, joten se on positiivista... Tosin en oo laskenu tuohon mukaan kahvia, mutta siitä nyt ei paljoa tule kun juon joko mustana tai rasvattomalla maidolla, enkä juo sitä edes paljoa, ja tuskin päivittäinkään, vaikka nyt ajattelin että alan juomaan sitä joka aamu että maha tyhjenee... Hitto että kuullostaa taas selittelyltä... Ärsyttää itteänikin.. Ja toisaalta ihan tosissaan kauhistuttaa tuo uuden ruokavalion kalorimäärä, tuntuu että se on ihan liikaa, mutta toisaalta taas.. Noh, sehän on täysin mun vallassa mitä suuhun laitan ja kuinka paljon.. :)

Koitan pitää jonkinlaisen tasapainon tuon syömisen suhteen, en halua että heikottaa koko ajan ja että on huono olo... Imodiumia mun täytyy varmaan alkaa käyttää säännöllisesti kun ei tuo kiinteä ruoka oikeen uppoa... Tuossa tomaattikeitossa mistä tykkään, on makaronia seassa mutta mä noukin ne aina pois sieltä...

Seksiä ja syömättömyyttä...

Huhhuh, toinen päivä selvinpäin... Mitähän tähän on kuulunut... Seksiä, kävelyä jonka seurauksena melkein astmakohtaus, kaverin kanssa löpisemistä, toisen kaverin kanssa sängyssä pyörimistä ja datailua, Jyväskylän keskustan ahdistavuuden huomaaminen, hiiren osto (tietokoneeseen siis) ja... Noh, ei paljon muuta... Jutellu jonkun verran kavereiden kanssa facessa.

Syömiset... Juotava jugurtti, siinäpä ne. Ja mehua ja pieni pullo pommacia. Mutta siis ruokaa en oo edes yrittäny saada alas.. Mä otin tälle 2 yön reissulle mukaan 2 juotavaa jugurttia ja toinen niistä on edelleen tuolla jääkaapissa. Mehut alkaa olla jo lopussa, niitä oli 3 purkkia ja tänään kävin ostaa sen pommacin.

Kyllä on vähän ottanu koville tuo selvänä oleminen, mutta kyllä tää pikkuhiljaa tästä. Voi kyllä olla ettei kestä kauaa mutta tiedänpähän ainakin että pystyn edelleen olemaan selvinpäin jos vaan haluan :)

Mä odotan innolla sunnuntai-aamua kun pääsen vihdoinkin vaa'alle... Musta tuntuu että tää "liikunta" ja ihan tuo kävelykin on saanu jotain aikaan, plus täällä kämpässä on aivan järkyttävän kuuma muutenkin... Täytyy vaan huomennakin pitää syömiset minimissä. Tuskimpa tuo tuottaa mitään ongelmia, ainakaan jos tän ja eilisen mukaan menee. Pitäis kyllä alkaa liikkumaan enemmän...

Katkolle...

On tullu aika pitkä stoppi tähän kirjotteluun... Oon vetäny ihan liikaa roinaa (lue: huumeita) tässä viimeset pari kuukautta enkä oo pystyny olemaan päivääkään selvinpäin, nyt sitten päätin että ois katkon paikka, joten päätin lähteä Jyväskylään kaverin luo olemaan vähän aikaa selvinpäinkin.. On menny ihan yllättävän hyvin, aikasemmin oli vähän vaikeuksia olla ittensä kanssa, ja äsken alko päässä napsuu kun innostuin liikaa, täällä on huono ilma, kuuma, mulla on astma ja käytiin röökillä tuolla alhaalla... Kyllä mä en pystyis asumaan kaupungissa... Liikaa meteliä.

Syömisestä sen verran että oon nyt saavuttanu tietynlaisen rajapyykin, mun hoitaja on todella huolissaan mun syömisestä... Mutta se ei oikeen voi asialle mitään tehdä jos en ite siihen apua halua niin se sano vaan että sitten kun haluan apua niin sitä löytyy, mutta se ei voi puuttua kun vasta sitten kun se alkaa mennä jo hengenvaaralliseks... Oon mä nyt saanu noin 5kg pudotettua, mut sitten kaveri sai mut syömään parina päivänä niin sitähän tulikin sitten ihan kunnolla takasin... Ahdistaa. Tänään en sitten ole taas syöny mitään.

Täällä on hirveän kuuma, oli pakko ottaa paita pois vaikka kaverini on miespuolinen ja häpeän kroppaani aivan silmittömästi, varsinkin mahaani jossa on raskausarpia... Mutta nyt ei voi mitään, mulla on ihan liian kuuma ja äsken otin rauhottavan niin ei periaatteessa voi enää sanoa että olisin selvinpäin... Pystyy vähän helpommin olemaan ittensä kanssa.. Sen takia mä nyt oonkin kaikkea mahdollista imeny kitusiini ja nokkaani tässä että olis helpompi olla itteni kanssa. Plus sillon ei ole enää niin tylsää jos on pää sekasin. Mä kun en oikeastaan koskaan mihinkään lähde kotoa ellei tule joku hakemaan niin on menny nää pari kuukautta kun siivillä kun on ollu nuppi turvoksissa 24/7.

Mutta anyway... Aion jatkaa laihduttamista ja syömättömyyttä ja sen takia en suostu psykoosilääkkeitänikään syömään koska ne nostaa ruokahalua ja siis lihottaa. Yhtenä iltana tässä otin ja olin koko seuraavan päivän ihan jumissa niin senkään takia en halua niitä syödä.. Mutta tällä hetkellä päällimmäisenä mielessä on laihdutus. Siis noin niinkun yleensä.. Tällä nimenomaisella hetkellä en oo ihan varma mitä ajattelen, kamaa tehny mieli koko päivän mutta oon nyt ainakin lauantaihin asti selvinpäin, toivottavasti pitempäänkin. Eipä mulla varaakaan mihinkään oo...

Mutta tää nyt oli tällanen pikapäivitys, täytyy koittaa tässä joskus saada ajatuksia ja muistoja päähän sen verran että kertois enemmän mitä tässä on tapahtunu..