On tullu aika pitkä stoppi tähän kirjotteluun... Oon vetäny ihan liikaa roinaa (lue: huumeita) tässä viimeset pari kuukautta enkä oo pystyny olemaan päivääkään selvinpäin, nyt sitten päätin että ois katkon paikka, joten päätin lähteä Jyväskylään kaverin luo olemaan vähän aikaa selvinpäinkin.. On menny ihan yllättävän hyvin, aikasemmin oli vähän vaikeuksia olla ittensä kanssa, ja äsken alko päässä napsuu kun innostuin liikaa, täällä on huono ilma, kuuma, mulla on astma ja käytiin röökillä tuolla alhaalla... Kyllä mä en pystyis asumaan kaupungissa... Liikaa meteliä.
Syömisestä sen verran että oon nyt saavuttanu tietynlaisen rajapyykin, mun hoitaja on todella huolissaan mun syömisestä... Mutta se ei oikeen voi asialle mitään tehdä jos en ite siihen apua halua niin se sano vaan että sitten kun haluan apua niin sitä löytyy, mutta se ei voi puuttua kun vasta sitten kun se alkaa mennä jo hengenvaaralliseks... Oon mä nyt saanu noin 5kg pudotettua, mut sitten kaveri sai mut syömään parina päivänä niin sitähän tulikin sitten ihan kunnolla takasin... Ahdistaa. Tänään en sitten ole taas syöny mitään.
Täällä on hirveän kuuma, oli pakko ottaa paita pois vaikka kaverini on miespuolinen ja häpeän kroppaani aivan silmittömästi, varsinkin mahaani jossa on raskausarpia... Mutta nyt ei voi mitään, mulla on ihan liian kuuma ja äsken otin rauhottavan niin ei periaatteessa voi enää sanoa että olisin selvinpäin... Pystyy vähän helpommin olemaan ittensä kanssa.. Sen takia mä nyt oonkin kaikkea mahdollista imeny kitusiini ja nokkaani tässä että olis helpompi olla itteni kanssa. Plus sillon ei ole enää niin tylsää jos on pää sekasin. Mä kun en oikeastaan koskaan mihinkään lähde kotoa ellei tule joku hakemaan niin on menny nää pari kuukautta kun siivillä kun on ollu nuppi turvoksissa 24/7.
Mutta anyway... Aion jatkaa laihduttamista ja syömättömyyttä ja sen takia en suostu psykoosilääkkeitänikään syömään koska ne nostaa ruokahalua ja siis lihottaa. Yhtenä iltana tässä otin ja olin koko seuraavan päivän ihan jumissa niin senkään takia en halua niitä syödä.. Mutta tällä hetkellä päällimmäisenä mielessä on laihdutus. Siis noin niinkun yleensä.. Tällä nimenomaisella hetkellä en oo ihan varma mitä ajattelen, kamaa tehny mieli koko päivän mutta oon nyt ainakin lauantaihin asti selvinpäin, toivottavasti pitempäänkin. Eipä mulla varaakaan mihinkään oo...
Mutta tää nyt oli tällanen pikapäivitys, täytyy koittaa tässä joskus saada ajatuksia ja muistoja päähän sen verran että kertois enemmän mitä tässä on tapahtunu..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti