Nyt se sitten alko.. Mä niin tiesin että tää on tulossa... Koko päivän ollu oksettava olo ja saanu moneen kertaan niellä samat jugurtit.. Kävin tuossa sitten röökillä ja kun heitin tumpin töhikseen, alko ihan hirveä kramppaava yökkiminen... Tajusin sentään mennä vessaan jo valmiiks kun tiesin että kohta tulee kaikki ulos mahasta.. Ja niin tulikin.. Koko ylävartalo kramppas yökkäysten tahtiin ja maistoin pitkästä aikaa vatsahapot... Nyt muistan miksen oksenna kun ahmin...
Mulle kävi tää sama keväällä kun olin 9 päivää kokonaan syömättä, join vaan light colaa... Lopulta se yökkiminen alko vähintään puolen tunnin välein eikä loppunu ennen kun jotain tuli ulos, jos mahassa oli jotain... Edes smoothie ei pysyny sisällä vaan sekin lenti kaikki pihalle ja sitä oksentelua jatku jotain viikon, mikään ei pysyny sisällä, ei edes vesi.. Vettähän mä nytkin enimmäkseen oksensin...
Saa nähdä missä kunnossa sitä huomenna on kun hoitaja tulee käymään.. Vähän pelottaa... Mä en halua sairaalaan koska oon viettäny niissä ihan liikaa elämästäni ja pelkään piikkejä, mutta mulla on vahva tunne että sinne se mut huomenna vie kun kerron tilanteen... Toisaalta taas mä haluan että mut tutkitaan perusteellisesti, ainakin sydän, maksa ja veriarvot... Koska ne on nyt kaikki ihan vituillaan, tiedän kokemuksesta.. Pari vuotta sitten hajotin maksaani alkoholilla ja samoja oireita tuli sillonkin, silmien ympärykset oli keltaset.. Nyt ne on vielä tummemman keltaset kun sillon.. Saanu kyllä stressata ihan huolella tänään oman terveyden takia...
Pelkään että mun hoitaja olikin oikeassa kun sano niistä sydänoireista että en tällä menolla kauaa elä... Jos se tuleekin paljon nopeammin kun osasin ajatella... No en nyt ihan usko, mutta kyllä pelottaa että jotain peruuttamatonta vahinkoa on tullu... Vaikka onhan tää kyllä koettu ennenkin, mutta jos tää kerta olikin sitten liikaa? Huominen tuntuu olevan vuoden päässä... Kun vaan sais tänä yönä nukuttua... Muuten huominen on 3 kertaa pahempi kun tämä päivä, ja sitä en toivo kyllä kenellekkään..
Silti pään sisällä pieni ääni saneli seuraavan 5 päivän ruoat: 7 juotavaa jugurttia ja mehua. Kaapissa on kyllä tomaattikeittoa mutta en kyllä jaksa enkä edes halua alkaa sitä keittämään... Jos tälle päivälle riittäis vielä yks jugurtti, mehua ja lääkkeitä... Täytyy kyllä vetää ne hitaasti ettei mene pillerit hukkaan, ne loppuu kohta... Rauhottavista loppuu mulla ihan liian nopeasti tehot... Määräispä se uus lääkäri vaikka 2mg rivatrilia niin sillä pärjäis ja siitä olis jopa hyötyäkin... Ja tietty kunnon unilääke ois kans ihan jees...
Hento ääni kuiskaa pään sisällä: Ehkä osasto jakso olis taas paikallaan..?
Niin, ehkä.. Siinä on vaan yks ongelma: En voi siellä syödä rauhottavia niin paljon kun kotona... Ja kun mulle määrätty annos ei riitä alkuunkaan...
Pelkään myös nenä-mahaletkua... mulla ei ole sitä koskaan ollut enkä koskaan sitä halua saada... Varsinkaan nyt kun kaikki mahaan menevä tulee samantien ulos.. Turhaahan se olis.. Mutta en kyllä tiedä pystynkö syömäänkään..
Liikaa muuttujia, liikaa riskejä, liikaa ihan kaikkea, tekis mieli vaan olla ajattelematta mitään, heräis joskus viikon päästä ja kaikki olis paremmin... Paitsi että ei olis.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti