Oon himoinnu raejuustoa jo monta päivää, ja tänään soitin äitille, että kun se tuo mun lääkkeet, voisko se tuoda myös rasvatonta raejuustoa ja kurkkua. Suostui. En kyllä syö mitään ennen kun se tulee, eli jotain 3 tuntia "kärsittävä"...
Hoitaja oli laittanu viestin että lääkäri oli miettiny voisko mun ruokahaluttomuus johtua olanzapinista.. Oli lähellä etten olis revennyt totaalisesti nauraan. Mä en ole syönyt olanzapinia tai risperidonia yli 1½ kuuauteen, ja päinvastoin ne lääkkeet teki mun ruokahalun ihan hulluks, niiden takia lihoin ihan hirveästi, lopetin ne kun tajusin miten oksettavan näkönen olen, kun en enää kestänyt kattoa itteäni peilistä.. Toisekseen, mulla on ruokahalua, mä himoitsen ruokaa, mä ajattelen sitä koko ajan ja alan taas nähdä untakin siitä, mä vaan valitsen olla syömättä.
Tein aamurutiinini ja petyin vaa'alla. +100g enemmän kun toivoin.. Ei olis pitänyt syödä sitä keittoa. Tänään yritän enemmän, menen aikasin nukkumaan, syön vähemmän.
Mua heikottaa... Nousin istumaan tätä kirjottaakseni ja mun päässä suhisee koko ajan. Silmät tuntuu raskailta ja käsien liikkuminen tuntuu tahmealta. Lisäks mun niskaan sattuu, lihakset on jumissa. Pitää perjantaina ostaa magnesiumia. Sitä mä välillä käytän laksojen tapaan, pitää vaan syödä yli suositusten...
Tänään mulla on syyllinen olo kun mulla on hyvä olo.. Tänään mua ei heikota niin paljoa, eikä mulla ole niin nälkä kun yleensä. Mulla on siis oikeastaan syyllinen olo viimeyön syömisestä.. Siitä, että paino on noussu... Olisin ollu ihan tyytyväinen jos se olis noussu 'vaan' 500g eilisen aamupainosta, koska olin eilen aamulla todella kuivunu ja tyhjä, joten tiesin että se nousee x4ään, mutta se olikin x4,1. Se oli jo liikaa. Yritän tällä viikolla päästä takasin x3:n puolelle ja pysyä siellä. Täytyy vaan pysyä vahvana...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti