Paino oli noussu aamulla, niinkun pelkäsinkin. Nyt pelkään että se nousee huomisekskin.. Äsken kävi pari ihmistä pyörähtämässä, myyn pakastimen niille, ne makso jo etukäteen, hoitavat sille kuljetuksen kun saavat. Sain paniikkikohtauksen. Mä en tajua miten niin pienestä voi edes saada paniikkikohtauksen. Sain kohtauksen kaupassakin yks päivä... Huomisesta tulee ihan hirveä, tiedän sen jo etukäteen. Pitää mennä aamulla psykiatrille jatkamaan eläkettä ja pyytämään vahvempaa annostusta rauhottaviin. Päivän annoskaan ei riitä enää pieneen paniikkikohtaukseen.
Lääkärin jälkeen pitää käydä hakemassa pari nojatuolia mitkä oon varannu, ja kaupassakin pitäis käydä. Mä en tosiaan tiedä miten selviän edes hengissä huomisesta. Tiedän jo etukäteen että en ehkä pysty käymään kaupassa. Se on liikaa.. Se on vaan liikaa. Vaikka en mä itelleni ole ruokaa ostamassa, kun en mä syö kuitenkaan muuta kun maksimissaan pari leipää päivässä, eli illassa. Ja mulla on kaikkea mitä leivän päälle tarviin, ja leipääkin on. Elukoille pitää vaan ostaa ruokaa ja kissoille hiekkaa. Mutta kauppaan meneminen, kaikki ne ihmiset.. En mä taida pystyä siihen.
Oon niin väsynyt.. Oon nukkunu 12 tuntia joka yö. Edes se on positiivista että pystyn nukkumaan. Mutta oon silti ihan hirveän väsynyt. Ylihuomenna pitäis hakea kolmas akvaario ja muutenkin puljata noiden altaiden kanssa. Stressaan jo nyt. Kaikki nää kuullostaa varmaan tosi pieniltä asioilta, kuka tahansa pystyis hoitamaan nää ilman mitään ongelmia, mutta mä olen niin uuvuksissa että saan paniikkikohtauksen jokaisesta pikkuasiasta. Mun aivot ja kroppa ei vaan tunnu jaksavan.
Mä tiedän että mun pitäis syödä enemmän, ja levätä ja ottaa rauhassa ja.. Kaikki mitä teen on liikaa mun kropalle ja väärin, mutta en pysty lopettamaan. En edes halua lopettaa, vaikka kuolema väijyy joka nurkan takana. Yksikin liian voimakas paniikkikohtaus, niin mun sydän pettää. Se on fakta, mä tunnen ja tiedän sen. Siks en käy missään, harvoin edes haen postin. Kukaan ei käy täällä, enkä minä käy missään. Oon yksinäisempi kun koskaan, mutta mä en kestäis enempää. En kestä enää mitään. Kaikki on hyvin kun oon yksin eikä mulla ole mitään tekemistä, mihinkään lähtemistä.
Oon niin väsynyt..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti