Tää päivä alkoi kauppalenkillä. Kulta lähti Jyväskylään ja saatoin sen linkkiin, kävin samalla reissulla ostamassa kurkkua, tupakkaa ja tonnikalaa ja hain fitnesstukun paketin. Heti kun pääsin kotiin otin päivän annoksen uusia nappeja. Mahaa vähän polttelee kun oon syöny vaan aamupalaks vähän jugurttia ja nyt söin pienen pätkän kurkkua. Puolen tunnin päästä olis ruoka-aika, vois syödä tonnikalasalaatin. Listassa lukeekin että sitä on syötävä.
Mua vähän jänskättää että kuinka pitkälle mun colat riittää, kohta on 2/6 pulloa juotu jo. En mä noilla kyllä ens viikon perjantaihin pärjää, pitää pyytää äitiä hakemaan lisää. Onneks se ei oo hirveän kallista lidlissä.
Ulkona sataa lunta, tulee joulufiilis jo pikkuhiljaa. Oon suunnitellu mitä kaikkea joulujuttuja teen ens kuussa, vois ainakin rakentaa piparitalon. En kyllä syö sitä mutta oishan se kiva tehdä. Alle 6 viikkoa jouluun... paljonkohan ehdin siinä ajassa laihtua... Toivottavasti paljon. Varsinkin nyt näiden uusien nappien avulla varmaan tippuu paino aika nopeasti, kun vaan jaksaa pitää mielenkiinnon laihtumisessa. Haluaisin jouluks mahtua kaikkiin vaatteisiini paitsi tietysti lopullisen tavoitteen farkkuihin, jotka on kokoa 36. Siihen en pääse kuitenkaan ennen joulua.
Joulussa on se huono puoli että sillon saa kinkkua, ja mä rakastan kinkkua. Lihon joka vuosi joulun aikaan kun ahdan naamaani kinkkua, perunoita ja karjalanpaistia. Toivottavasti mahalaukku pienenee niin paljon etten pysty syömään niin paljoa että lihoisin. Onhan tässä vielä aikaa pienentää sitä. Täytyy pikkuhiljaa pienentää annoksia ja syödä vähemmän ja vähemmän, nyt tuntuu että voisin ehkä palata takasin siihen miten söin keväällä, eikä olis edes paha olo. Ei mulla kyllä sillonkaan ollu paha olo, olin ylpeä itestäni kun pystyin siihen. Haluan pystyä siihen taas. Ja kohta mä pystynkin!
Ihan hullua mutta musta tuntuu että mä tunnen miten mun läskit sulaa nyt kun otin uudet napit. Ihana olo. Voisin asettaa tavoitteeks jouluun mennessä -6kg. Eli kilo viikossa, kyllähän mä siihen pystyn, vai mitä? Kyllä mä pystyn. Pitää vaan muistaa myös liikkua. Siivoaminen on ihan hyvää liikuntaa, sen oon huomannu. Mun kämppä on kaappeja ja laatikoita myöten järjestetty, joten mulla ei oikeen oo nyt tekemistä mutta kyllä sitä jotain keksii kun vaan miettii. Harmi kun mun lonkka on niin kipeä että ei pysty oikeen kävelemään, toivottavasti se paranee pian.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti