torstai 20. marraskuuta 2014

Normaali elämä?

Eilen terapiassa puhuttiin tulevaisuudesta... Se nimenomainen asia josta en halua puhua enkä halua sitä ajatella. Tähdätään kuulemma siihen että pääsisin pois eläkkeeltä, kouluun ja töihin. En mä ole valmis siihen! Pelkkä ajatuskin kammottaa. Mä en halua enkä pysty vielä elämään normaalia elämää, mä haluan olla vielä vapaa, tehdä ei mitään.

Mun lonkkaan sattuu ihan hirveästi, piti eilenkin pyytää äidiltä kyyti kotiin kun sattu niin hirveästi. Särkylääkkeetkään ei auta.

Huomenna on perjantai. Tulee rahaa, jes. Pääsee kunnolla käymään kaupassa. Mulla on jo pitkä lista mitä pitää ostaa. Huomenna myös kulta tulee tänne, on ostettava sitä varten juustoja ja viinirypäleitä, se tuo viiniä.

Oon ollu ihan hirveän väsyny tän viikon. Kaikki liikkuminen tuntuu raskaalta eikä mitään oikeen jaksais tehdä. Oon kuitenkin pakottanu itteni tiskaamaan ja vähän olemaan aktiivinen, eilen kävin kaverin luonakin. En tosin ollu kauaa, ei oikeen huvittanu kun sattu lonkkaan niin paljon.

Vois nyt taas keskittyä syömisen vahtimiseen.. Huomenna tulee sitä juustoa syötyä mutta muuten aion pitää syömiset kurissa. Oon myös pitäny taukoa noista laihdutuspillereistä, vois huomenna ottaa taas niitäkin. Musta vaan tuntuu että tää väsyny olo johtuu niistä. Onneks on noita kofeiininappeja, jos oikeen tuntuu että väsyttää niin voi aina ottaa sellasen. Pitäis muutenkin hakea lääkkeitä lisää, masennuslääkkeet ainakin on lopussa.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti