Marsu haettu. Onpa se pieni... Poikanen vielä. Kissat on ihmeissään, kurkkivat vähän väliä häkkiin. Jotenkin epätodellinen olo, mä tosiaan menin linkillä Jyväskylään ja takasin ja mä todella sain sen marsun. Enpä ois uskonu.
Tekis mieli juoda.. en tiiä miks mutta pää sanoo että pitäis juoda. Ruoka ei maistu, tupakka ei maistu, juoma ei maistu, ei edes limsa. Jos olis jotain missä ois alkoholia, se menis alas. Ostin taas ison kasan karkkia ja ne meni suoraan kaappiin. Sain sentään upotettua kalapuikkoja mahaani kun tulin kotiin. Jotenkin sellanen olo että jotain tekee mieli mutta en tiiä mitä. Tekis mieli tehä jotain mutta mikään ei huvita.
Tekis mieli ottaa tuota tappolääkettä tänään, vois nukkua koko huomisen päivän. Mutta en tykkää siitä zombi olosta mikä siitä tulee. Ja kun se olo kestää niin pitkään. Inhottavaa.
Jotenkin ihan kuollu olo taas. Ehkä se johtuu siitä että otin rauhottavia, toisaalta on ollu koko päivän jotenkin nuutunu, väsyny olo. Henkisesti ja fyysisesti. Oksennus nousee kurkkuun vähän väliä. Miksei vaan vois olla pirteä ja onnellinen...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti