kyllähän tää tästä, vaikka viime yönä sorruinkin pilleripäissäni syömään kauhallisen makaroonia ja tonnikalaa ja yhen reikäleivän kuudesosan.
taas olis muka nälkä. heräsin jo pari tuntia sitten ja päässä on vaan sujahdellut ajatukset läpi niin lujaa että luulen välillä paiskautuvani seinään. mun pää ei kestä tätä enää kauaa. en tiedä mitä haluan elämältäni, en tiedä enää mistään mitään. kaikki on epätodellisen tuskallista ja samalla en tunne mitään.
elämä tuntuu olevan yhtä helvettiä. haluan vaan pois. johonkin uuteen paikkaan, missä saisin olla turvassa ja rauhassa, mutta kaikki uudet paikat pelottaa, joten en voi mennä minnekkään. haluaisin vaan olla yksin ja masentua rauhassa. hävitä hetkeksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti