oon todella pettyny itteeni. paino vaan nousee. ehkä se johtuu kaikesta stressaamisesta, mutta mun ei tarvii tehdä enää sitäkään, joten kaiken pitäis olla nyt ihan ok.
oon alkanu juttelemaan mun sedälle aika säännöllisesti. äskenkin laitoin sähköpostia kun se oli aamulla laittanu mulle. mukava tietää että edes jotain sukulaista kiinnostaa mun asiat.
menkatkin alko tänään. kaks viikkoa myöhässä kaiken stressin takia, mutta kunhan nyt joskus sentään tuli. jotenkin ällöttävä olo aina niiden aikaan.
tänään en oikeen tiiä mitä tekisin, varmaan siivoan, ellei joku ehdi ensin. tod. näk. ei ehdi. pitäis myös muistaa alkaa ettimään mun tekemiä töitä jotka näytän siskolle josko se haluais tehdä niistä kortteja sen firmaan, saattaisin saada rahaa jos se haluaa jonkun kuvan tai kuvia. se ostaa multa kai käyttöoikeudet niihin sitten. oon myös ottanu valokuvia jotka pitää ottaa mukaan porukoille jonne se mun sisko tulee kattomaan niitä, ellen mä sit käy sen luona samalla reissulla.
jotenkin tyhjä olo kun ei oo tekemistä silleen paljoa. mitä nyt tiskit pitää viedä toiseen keittiöön koneesees, elukat ruokkia, kissanlaatikko siivota ja järjestää täältä huoneesta likaset vaatteet pyykkikoriin. siinä kaikki mitä tänään päätin että pitää tehdä, tai oikeastaan siinä on kaikki mitä täällä voi tehdä.
uskomattoman tylsää. surffailen varmaan koko päivän taas netissä kuolaamassa kaikkea mitä en voi vielä pitkään aikaan saada. eilen kattelin vaatteitakin korujen ohella. nettishoppailu on kyllä ihanaa terapiaa mulle. :)
tänään voisin koittaa olla syömättä niin kauan kun mahdollista ja yrittää keskittyä siihen että en syö mitään enää lääkkeiden ottamisen jälkeen. en tajua miks mä syön aina sillon ihan hirveästi. kai se on kun kaikki estot lähtee ja on niin tokkurassa ettei välitä mitä päivällä on ajatellu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti