Musta tuntuu että oon taas hajoamisen partaalla. Liian paljon asioita jotka tarviis huomiota ja käsittelyä, mutta mulla ei oo energiaa ajatella yhtään mitään. Huomenna onneks terapia. Täytyy koittaa herätä aikasin, ottaa lappuja mukaan, käydä sen jälkeen apteekissa ja hakemassa joitain tavaroita poikaystävän luota. Kaupassakin pitäis käydä. En vaan yhtään tiiä mitä mun pitäis edes ostaa. En oo saanu päähäni mahtumaan edes sitä mitä haluan syödä, vaikka kuitenkin syön jotain joka tapauksessa, vaikka kuinka yrittäisin olla syömättä.
Mä tarviisin taas hermolomaa kaikesta. Kun vaan sais olla yksin, hautautua yksinäisyyteen ja salaisuuksiini, olla näkemättä ja puhumatta kenenkään kanssa. Viikko, kuukaus, syksy, talvi? En tiiä, mutta mun on päästävä pakoon omaa elämääni. Mun on päästävä pois.
Ainoa hyvä asia tällä hetkellä on se, että paino on tippunu noin 2kg, eli kohta oon jo saanu pois sen mitä viikon aikana lihoin. En vieläkään tajua miten mä muka pystyin syömään niin paljon... Ja miks oon syöny sen jälkeenkin vielä "normaalisti", vaikka oon ottanu noita ruokahalua hillitseviä nappeja 2-3,5 kertasella annostuksella... Miks mun ruokahalu on niin vahva?? Miksen vaan voi taas olla niinkun olin alkukesästä, vahva... Pystyin elämään 200kcal:lla päivässä, jopa alle sen! Nyt ei onnistu taas ollenkaan.
Aika aloittaa aivopesu.
nii sä et kuitenkaa halunnu sit erota poikaystävän kans vai? ;o kait sulla pitäis olla joku kannuste tuos laihutuksessa tosiaa, josa se löytyy viel =)
VastaaPoistaMä nyt päätin vielä yrittää sen kanssa juu, kuitenkin vasta alle kuukaus oltu yhessä nii en halua luovuttaa vielä, vaikka välillä ärsyttää ja ahdistaa olla ylipäätään parisuhteessa. :P Pitäis tosiaan löytää joku kannuste, onhan mulla tietty joitakin vaatteita mihin haluan mahtua, mutta välillä tuntuu siltä ettei se riitä. :/
VastaaPoista