Tänään mulla on ollu energiaa, koska heti herätessä päätin että tänään teen niin paljon kun voin, enkä vaan makaa sängyssä. Olokin on ollu parempi, tai ainakin fyysisesti. Henkisesti sain taas vaihteeks iskun, mutta koitan olla ajattelematta sitä liikaa. Oon vaan keskittyny tekemään kaikkea mahdollista ja käymään vessassa yms, mitä vaan että paino putoais. Laitoin leivän päälle salaatin sijasta piharatamoa, koska se on laksatiivinen kasvi mutta täysin syötävä.
En olis halunnu syödä edes sitä leipää, ja nyt alkaa olla se aika päivästä kun mun pitäis syödä mun kasvikset. Laitoin ne jo valmiiks, osan kattilaan odottamaan ja osan lautaselle lämpenemään että voin ottaa kukka- ja parsakaalista liian isot varret pois. Mä tiedän jo aika tarkkaan mitä mausteita laitan niihin, eli ainakin inkivääriä ja cayennepippuria koska ne on laksatiiveja ja haluan vaan kaiken ruoan pois mun sisältä, mutta en aio oksentaa. Mua ahdistaa vieläkin se leipä, ja tunnen sen sisuksissani, vaikka sen syömisestä on jo jotain 2 tuntia.
Pelkään huomista aamua jo etukäteen, koska mä haluan tietää paljonko painan. Musta tuntuu että oon vaan lihonu ihan hirveästi. Peilikuva oksettaa koko ajan enemmän ja enemmän. Mä en haluais syödä ollenkaan, mutta mä tiedän että kuolisin tosi nopeasti jos tekisin niin, enkä ehtis edes laihtua. Kuolisin läskinä. Mä haluan vaan laihtua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti