perjantai 30. kesäkuuta 2017

Hengailu- ja mässyilta

JK tuli eilen käymään, ja se toi mukanaan kaikkea hyvää. Ei oltu ihan selvinpäin, joten mä otin sen tuomat herkut kiitollisena vastaan, se oli jopa ostanu mulle valkosuklaalevyn, mihin en ole vielä koskenu, mutta mä kyllä varmaan syön sen jossain vaiheessa. Mä onnistuin vähän hillitsemään itteäni kaiken hyvän kanssa, ja söinkin ihan lihakeittoa nälkääni. En kuitenkaan jaksanu hirveästi välittää siitä, mitä söin, koska JK oli ostanu suurimman osan just mua varten, kun se tietää mun syömishäiriöstä, ja mä tiesin että mitä enemmän syön, sitä iloisempi se on. Ja mä ihan halusinkin syödä popcornia, toffeetuutin ja vähän chilipähkinöitä. Mieltä rauhotti sekin, että JK jäi yöks, ja mun maha oli ihan litteä vielä myöhään illallakin vaikka olin syöny pikkuhiljaa koko päivän. Mua myös heikotti tosi paljon ennen kun aloin syömään. 

Mä askartelin tuossa JK:lle rannekorun, kun mulla on paljon helmiä ja vihdoinkin venyvää "siimaa" just rannekoruja varten. JK meni käymään töissä korjaamassa jonkun koneen, ja lupas tuoda mulle lisää light jaffaa sen jälkeen. Herättiin 10 aikoihin, en ole vielä syöny muuta kun muutaman karkin, mutta päätä särkee ja ihoa kuumottaa sen verran että on varmaan taas nestehukka, eli pitäis kai syödä sitä keittoa taas ja muistaa juoda vähän väliä. Join kyllä yöllä pari lasia vettä ennen kun alettiin nukkumaan ja sitten taas aamulla heti kun heräsin. Sen jälkeen oon juonu mehua ja light jaffaa. 

Eilen tuli huomattua, että jos yks ihminen tulee tänne yöks, täällä tulee olemaan ihan hirveän kuuma. Jätin makkarin ikkunan raolleen yöks, kun täällä oli, ja on vieläkin tosi kuuma. Tuuletinkin tais olla päällä koko yön tuossa eteisessä. Nyt on sitten olkkarissa, kylppärissä ja makkarissa ikkunat auki että tuulettuu ja vähän viilenis ilma, toivottavasti ainakin. 

Tästäkin päivästä tulee varmaan migreenivaarapäivä, kun päätä särki jo herätessä ja aurinko paistaa. Mulla on muutenkin kroonistunu migreeni, mikä tarkottaa sitä, että mun päätä on särkeny jatkuvasti noin 11 vuotta. Oon kuitenkin sen verran tottunu siihen jo, etten edes huomaa sitä yleensä, mutta sillon kun huomaan, mun päähän sattuu ihan hirveästi eikä näkökään ole kovin tarkka. Kohtauksia mulle tulee aika harvoin onneks, mutta aurinkoisina päivinä tulee usein vahva päänsärky ja vähän näköhäiriöitä. Kohtaukset on mulle ihan hirveitä. Sillon lentää laatta eikä kestä yhtään ääntä eikä valoa enkä pysty edes puhumaan. Aurinkoiset päivät mä joudunkin tosi usein viettämään sisällä tai muuten varjossa, ettei tule kohtausta. Tänään nestehukkakin vielä pahentaa oloa niin en tosiaankaan aio ottaa sitä riskiä että saisin kohtauksen auringosta. Täytyy vaan ottaa rauhallisesti ja muistaa juoda paljon ja pysyä varjossa. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti