Pidin vähän taukoa tietokoneesta, ei oikeen ollu innostusta kirjotella mitään saati sitten olla kenenkään kanssa tekemisissä.
Tänään sain nuo uudet napit, toivottavasti ne toimii, alotan huomenna. Alotan huomenna myös ruokien kuvaamisen, jos siitäkin sais vähän puhtia olla vähän syömättä.
Päänsäryt teki paluun rytinällä, nyt oon jo ainakin neljä päivää kärsiny hirveästä jyskytyksestä ja näköhäiriöistä. Mielialassakaan ei oo hirveesti kehumista, mitään ei jaksa tehdä eikä mikään kiinnosta. Paniikit vainoaa ja ahdistaa.
Tää nyt oli tällanen nopea päivitys, katotaan jos huomenna jaksaisin enemmän. En kyllä lupaa mitään.
keskiviikko 28. tammikuuta 2015
sunnuntai 25. tammikuuta 2015
+-0
Paino ei ole liikunu mihinkään suuntaan. Ihan hyvä, ei ainakaan oo tullu lisää painoa.
Nukuin tosi huonosti, en meinannu millään saada unta. Väsyttää...
Tänään siis kuvaan kaiken mitä syön, en vielä tiedä laitanko niitä kuvia tänne, mutta katotaan.
Nukuin tosi huonosti, en meinannu millään saada unta. Väsyttää...
Tänään siis kuvaan kaiken mitä syön, en vielä tiedä laitanko niitä kuvia tänne, mutta katotaan.
lauantai 24. tammikuuta 2015
I'm a dissappointment
Ahdistaa ja vituttaa. Söin taas liikaa. Saa nähdä mitä vaaka sanoo huomenna.
Ai niin, päätin että huomisesta lähtien kuvaan kaiken mitä syön. Ihan vaan sen takia että voin jälkeenpäin kattoa miten inhottava läski ahne possu oon ollu.
-500g
Paino laski vaikka eilen panikoin että miten käy. Söin eilenkin vähän liikaa, mutta ilmeisesti ei haitannu, ainakaan kovin paljon.
Söin aamupalaks jugurttia ja maissilastuja, oli vähän mysliäkin jälellä niin söin sitä myös. Kuppi oli pieni, jugurtti rasvatonta, mutta silti tuntuu että söin ihan liikaa. Morkkis. Silti samaan aikaan tottumus huutaa pään sisällä: "Syö lisää, kuitenkin haluat, syö syö syö!" En syö. Ainakaan vielä. Vasta myöhemmin. Mutta miten saan tuon äänen häviämään? Ehkä olis aika kokeilla kumilenkkiä ranteessa.
Huomaan näkeväni unta ruuasta. Oon nukkunu jo kaks yötä kunnolla heräilemättä, mikä on ihan outoa. Aamulla herätessä väsyttää vieläkin mutta unta ei saa. Nukkumaan mennessä ajattelen itteäni laihana, mutta yöllä näen unta syömisestä ja ruuasta. Ehkä mä sittenkin syön vähän, jos ruoka tulee jo uniinkin. Tai sitten vaan ajattelen sitä liikaa.
Tulin eilen siihen tulokseen että tällä kertaa mulla voi kestää vuosia että pääsen siihen mihin lopulta haluan, joten on otettava rauhallisesti. Tällä kertaa mun on otettava tää vakavammin kun ennen. Ja niin otankin. Pitäis kai alkaa laskea kaloreita.
Söin aamupalaks jugurttia ja maissilastuja, oli vähän mysliäkin jälellä niin söin sitä myös. Kuppi oli pieni, jugurtti rasvatonta, mutta silti tuntuu että söin ihan liikaa. Morkkis. Silti samaan aikaan tottumus huutaa pään sisällä: "Syö lisää, kuitenkin haluat, syö syö syö!" En syö. Ainakaan vielä. Vasta myöhemmin. Mutta miten saan tuon äänen häviämään? Ehkä olis aika kokeilla kumilenkkiä ranteessa.
Huomaan näkeväni unta ruuasta. Oon nukkunu jo kaks yötä kunnolla heräilemättä, mikä on ihan outoa. Aamulla herätessä väsyttää vieläkin mutta unta ei saa. Nukkumaan mennessä ajattelen itteäni laihana, mutta yöllä näen unta syömisestä ja ruuasta. Ehkä mä sittenkin syön vähän, jos ruoka tulee jo uniinkin. Tai sitten vaan ajattelen sitä liikaa.
Tulin eilen siihen tulokseen että tällä kertaa mulla voi kestää vuosia että pääsen siihen mihin lopulta haluan, joten on otettava rauhallisesti. Tällä kertaa mun on otettava tää vakavammin kun ennen. Ja niin otankin. Pitäis kai alkaa laskea kaloreita.
perjantai 23. tammikuuta 2015
Dreaming of this
Oon nyt aikalailla päättäny miltä haluan lopulta näyttää, eli mun tavoite alkaa olla selvillä. Tiedän että siihen on vielä piiiiitkä matka että olisin edes vähän tyytyväinen itteeni, tällä hetkellä vihaan joka ikistä kohtaa kehossani, ja haluan päästä tavoitteeseeni vaikka sinne tosiaan on tosi pitkä matka. Pitää vaan jaksaa jatkaa vaikka tuntuis kuinka turhalta ja hitaalta. Päästäkseni siihen mun on saatava pois lihastakiin joten se ei tosiaankaan tule nopeasti, vaikka kuinka liikkuis. Toivottavasti kesällä painon tippuminen nopeutuu kun alotan pyöräilyn, talvella kun sitä ei oikeen pääse harrastamaan. Kävelykin on vähän siinä rajoilla tällä hetkellä kun pakkasta on sen 20 astetta, muuten menisin mutta henki ei kulje niin on tyydyttävä liikkumaan sisällä sen mitä pystyy. Mutta tässä kuvia havainnollistamaan tavoitetta:
Just shoot for the stars
Oon jostain syystä todella pettyny itteeni... Ehkä se on vaan eilisen kaikuja, tänään en oo syöny liikaa vaan ihan suunnitelmien mukaan. Tuntuu silti että en oo tehny tarpeeks ja että oon syöny ihan liikaa. Treenasinkin, mutta silti ei vaan tunnu oikealta. Odotan ens viikkoa enemmän kun mitään, koska ens viikolla pitäis tulla ne uudet napit. Jotenkin tuntuu että aika hidastuu, laihtuminen hidastuu ja koko ajan on muka nälkä vaikka just olis syöny. Kunpa ens viikko tulis nopeesti... Kunpa paino tippuis nopeesti...
Olen kärsimätön.
Olen kärsimätön.
torstai 22. tammikuuta 2015
+600g
Eilen vedin överit muroja ja jugurttia.. Koko illan oli niin oksettava olo etten oo pitkään aikaan tuntenu mitään niin inhottavaa. Tänään on yritettävä olla taas vähän syömättä, eikä illalla saa taas vetää naamaa täyteen mitä-tahansa.
Päätin eilen ostaa sitten rasvattomia, paitsi yks jugurttipurkki, jonka söin jo eilen. 3prk rasvatonta maitoa ja 2prk rasvatonta jugurttia. Niillä pärjää jo pitkälle.
Päätin eilen ostaa sitten rasvattomia, paitsi yks jugurttipurkki, jonka söin jo eilen. 3prk rasvatonta maitoa ja 2prk rasvatonta jugurttia. Niillä pärjää jo pitkälle.
Mirror, mirror on the wall...
Mä tarviin peilin. Ison peilin. Saunan ovesta näkee vähän heijastuksia mutta ei kunnolla. Laitoin pitkästä aikaa päälleni yhden lemppari paidan ja täytyy sanoa että peilikuva on oksettava. Näkee että paidalla on vaikeuksia selvitä. Kireä... Noh, jospa yhen kauppareissun selviäis. Pitkästä aikaa jaksoin jopa laittaa meikit naamaan ja harjata hiukset. Itsetunto vaan kaipais kohentamista ja se hoituu laihtumalla. Tän kokosena en ansaitsekaan parempaa itsetuntoa. -20kg niin voidaan harkita... Pelkään huomista painoa, ei se kuitenkaan enää niin nopeasti laske kun tähän mennessä on laskenu. Se hidastuu. Ehkä ens viikolla laskee taas nopeammin kun uudet napit tulee. En jaksais odottaa niitä.
keskiviikko 21. tammikuuta 2015
-700g
Miten voi olla mahdollista että mä laihdun näin nopeesti? Siis hyvähän se on, mutta tuntuu oudolta. Taidan syödä just oikein, vaikka tuntuu että syön liikaa. Tänään on se pelätty kauppapäivä. Oon jo melkein kääntyny siihen että ostan rasvattomia. Mutta en oo vielä ihan päättäny sitä, päätän vasta kaupassa.
Näin ihania unia... Tai no kaks ihanaa unta, muut oli perseestä. Jos unet sais käännettyä todeks, ottaisin nuo kaks unta heti takasin. Vaikka toisessa olinkin ihan kusipää aluks, mutta se muuttu mielenkiintoiseks.
Tilasin kahta eri merkkiä laihdutusnappeja, ens viikolla ehkä pääsee jo kokeilemaan. Tää kofeiinilla eläminen ei oo ihan mun juttu, unet jää liian vähiin. Ja heräilen keskellä yötä ihan pirteänä. Nukkuisin mieluummin kunnolla. Sit kun uudet napit tulee, voi jättää kofeiinin pois.
Näin ihania unia... Tai no kaks ihanaa unta, muut oli perseestä. Jos unet sais käännettyä todeks, ottaisin nuo kaks unta heti takasin. Vaikka toisessa olinkin ihan kusipää aluks, mutta se muuttu mielenkiintoiseks.
Tilasin kahta eri merkkiä laihdutusnappeja, ens viikolla ehkä pääsee jo kokeilemaan. Tää kofeiinilla eläminen ei oo ihan mun juttu, unet jää liian vähiin. Ja heräilen keskellä yötä ihan pirteänä. Nukkuisin mieluummin kunnolla. Sit kun uudet napit tulee, voi jättää kofeiinin pois.
why?
Yök, menin syömään valtavan lautasellisen salaattia ja nyt maha tuntuu ällöttävän täydeltä. Söin vaikka ei ollut edes oikeastaan nälkä.. Ei oikeasti. Oli vaan niin tylsää että oli tehtävä jotain. Tätä syyllisyyttä on ollutkin jo ikävä. Mietinkin millon se tulee. Eilen tuli vähän, mutta ei yhtä paljon kun nyt. Vielä olis tälle päivälle nuudelit listalla, kai ne illalla menee kun tuijotan telkkaria.
Kauppalistaa huomiselle oon käynyt mielessä läpi. Ostanko rasvatonta jugurttia vai tavallista? Luin jostain että rasvaa palaa enemmän jos ei syö pelkkiä rasvattomia juttuja. Toisaalta syön nuudeleita joka päivä ja niissä on rasvaa, ehkä vähän liikaakin. Ostanko siis rasvatonta ja pahaa jugurttia ja riskeeraan sen että se onkin niin hyvää etten pysty lopettamaan syömistä vai ostanko rasvatonta ja pahaa jugurttia ja riskeeraan sen että lisään siihen epätoivoissani sokeria? Entä maito, rasvatonta vai kevytmaitoa? Samat ongelmat, rasvaton on pahaa, no ei nyt pahaa mutta kevytmaito on parempaa. Ja murot... Maissilastuja vai muromysliä? Mysliä mulla on jo kaapissa mutta sitäkään ei tule syötyä ilman maissilastuja. Muromysliä voisin syödä pelkiltäänkin mutta siitä ei koskaan tiedä paljonko siinä on sokeria.. Vaikeita valintoja. Ääni pään sisällä huutaa takaisin: "Idiootti! Eihän tuossa ole edes kysymystä! Rasvatonta, rasvatonta ja maissilastuja! Muuta et ansaitse." Niih... Kunpa se oliskin niin helppoa. Mutta syön kuitenkin jokatapauksessa niin vähän että eihän nuo edes paljon pahaa tekis vaikka ostaisinkin rasvaisempia. "Mutta mitä enemmän kaloreita, sitä kauempana tavoitteet pysyy. Rasvattomilla pääsisit perille aikasemmin." Ääh... Miten voikin olla päätökset taas niin vaikeita.
Toisaalta mulla on ollut ikävä tuota ääntä pääni sisällä, mutta toisaalta en haluais orjallisesti noudattaa sitä. Toisaalta kompromissit ei ole koskaan saanut muuta aikaan kun lihomista, joten olis hyvä kuunnella sitä ääntä. Haluaisin olla taas sairas, olla syömättä liikaa. Liikkua pakkomielteisesti, jättää ateriat kesken, vältellä syömistä viimeiseen asti. En vaan tiedä pystynkö siihen enää. "Pystyt jos haluat!" Haluan, en vaan tiedä haluanko menettää kontrollia, mitä jos en enää ikinä pysty syömään normaalisti, mitä jos vien sen liian pitkälle? "Ketä kiinnostaa! Kuuntele minua!" Huomenna teen päätöksen, tänään en pysty. Huomenna kun menen kauppaa, päätän. Tänään pitää vaan koittaa pitää pää kylmänä ja pysyä tämän päivän suunnitelmassa.
Naulasin makuuhuoneen seinälle kolmet tavoitefarkut joista kaksiin mun on mahduttava kesään mennessä. Kolmansiin mahtuminen vie luultavasti monta kuukautta, mutta ne pysyy siellä seinällä niin kauan että mahdun niihin. En ole koskaan saanu niitä jalkaan vaikka ostin ne jo pari vuotta sitten. Ne on vaan odottanut laatikossa sitä päivää kun olen tarpeeksi hyvä, tarpeeksi pieni. Kun mahdun niihin, oon tyytyväinen. (Toivottavasti)
Kauppalistaa huomiselle oon käynyt mielessä läpi. Ostanko rasvatonta jugurttia vai tavallista? Luin jostain että rasvaa palaa enemmän jos ei syö pelkkiä rasvattomia juttuja. Toisaalta syön nuudeleita joka päivä ja niissä on rasvaa, ehkä vähän liikaakin. Ostanko siis rasvatonta ja pahaa jugurttia ja riskeeraan sen että se onkin niin hyvää etten pysty lopettamaan syömistä vai ostanko rasvatonta ja pahaa jugurttia ja riskeeraan sen että lisään siihen epätoivoissani sokeria? Entä maito, rasvatonta vai kevytmaitoa? Samat ongelmat, rasvaton on pahaa, no ei nyt pahaa mutta kevytmaito on parempaa. Ja murot... Maissilastuja vai muromysliä? Mysliä mulla on jo kaapissa mutta sitäkään ei tule syötyä ilman maissilastuja. Muromysliä voisin syödä pelkiltäänkin mutta siitä ei koskaan tiedä paljonko siinä on sokeria.. Vaikeita valintoja. Ääni pään sisällä huutaa takaisin: "Idiootti! Eihän tuossa ole edes kysymystä! Rasvatonta, rasvatonta ja maissilastuja! Muuta et ansaitse." Niih... Kunpa se oliskin niin helppoa. Mutta syön kuitenkin jokatapauksessa niin vähän että eihän nuo edes paljon pahaa tekis vaikka ostaisinkin rasvaisempia. "Mutta mitä enemmän kaloreita, sitä kauempana tavoitteet pysyy. Rasvattomilla pääsisit perille aikasemmin." Ääh... Miten voikin olla päätökset taas niin vaikeita.
Toisaalta mulla on ollut ikävä tuota ääntä pääni sisällä, mutta toisaalta en haluais orjallisesti noudattaa sitä. Toisaalta kompromissit ei ole koskaan saanut muuta aikaan kun lihomista, joten olis hyvä kuunnella sitä ääntä. Haluaisin olla taas sairas, olla syömättä liikaa. Liikkua pakkomielteisesti, jättää ateriat kesken, vältellä syömistä viimeiseen asti. En vaan tiedä pystynkö siihen enää. "Pystyt jos haluat!" Haluan, en vaan tiedä haluanko menettää kontrollia, mitä jos en enää ikinä pysty syömään normaalisti, mitä jos vien sen liian pitkälle? "Ketä kiinnostaa! Kuuntele minua!" Huomenna teen päätöksen, tänään en pysty. Huomenna kun menen kauppaa, päätän. Tänään pitää vaan koittaa pitää pää kylmänä ja pysyä tämän päivän suunnitelmassa.
Naulasin makuuhuoneen seinälle kolmet tavoitefarkut joista kaksiin mun on mahduttava kesään mennessä. Kolmansiin mahtuminen vie luultavasti monta kuukautta, mutta ne pysyy siellä seinällä niin kauan että mahdun niihin. En ole koskaan saanu niitä jalkaan vaikka ostin ne jo pari vuotta sitten. Ne on vaan odottanut laatikossa sitä päivää kun olen tarpeeksi hyvä, tarpeeksi pieni. Kun mahdun niihin, oon tyytyväinen. (Toivottavasti)
tiistai 20. tammikuuta 2015
Wow
Paino laskenut eilisestä 1,7kg... Miten tuo voi olla mahdollista?? Kai se sitten on. On kyllä ihan totaalisen tyhjä olo ja maha kurnii. Aika syödä aamupalaa. 2 banaania. Toisen sain alas ilman suurempia ponnisteluja, mutta toista joudun vähän odottamaan. Ehkä jätän sen syömättä, riippuu siitä tuleeko maha kipeeks kofeiininapista.
Nukuin viime yönä todella huonosti. Valvoin yli kahteen ja heräsin 9 aikaan. Päätä särkee, olis pitäny vaan kääntää kylkeä ja jäädä sänkyyn. En olis kuitenkaan saanu unta, joten turha sitä kai on edes miettiä. Kävin tupakalla kylmässä ulkoilmassa, se nyt ei ainakaan auta päänsärkyyn. Mun päätä on särkeny siitä lähtien kun alotin taas polttamisen. Mutta mieluummin uhraan muutaman kuukauden laihtumiselle ja tupakalle kun lopetan nyt ja lihon entisestäni. Tällä hetkellä tekisin lähestulkoon mitä tahansa että laihtuisin.
Nukuin viime yönä todella huonosti. Valvoin yli kahteen ja heräsin 9 aikaan. Päätä särkee, olis pitäny vaan kääntää kylkeä ja jäädä sänkyyn. En olis kuitenkaan saanu unta, joten turha sitä kai on edes miettiä. Kävin tupakalla kylmässä ulkoilmassa, se nyt ei ainakaan auta päänsärkyyn. Mun päätä on särkeny siitä lähtien kun alotin taas polttamisen. Mutta mieluummin uhraan muutaman kuukauden laihtumiselle ja tupakalle kun lopetan nyt ja lihon entisestäni. Tällä hetkellä tekisin lähestulkoon mitä tahansa että laihtuisin.
Tilaa:
Kommentit (Atom)