Paino laski vaikka eilen panikoin että miten käy. Söin eilenkin vähän liikaa, mutta ilmeisesti ei haitannu, ainakaan kovin paljon.
Söin aamupalaks jugurttia ja maissilastuja, oli vähän mysliäkin jälellä niin söin sitä myös. Kuppi oli pieni, jugurtti rasvatonta, mutta silti tuntuu että söin ihan liikaa. Morkkis. Silti samaan aikaan tottumus huutaa pään sisällä: "Syö lisää, kuitenkin haluat, syö syö syö!" En syö. Ainakaan vielä. Vasta myöhemmin. Mutta miten saan tuon äänen häviämään? Ehkä olis aika kokeilla kumilenkkiä ranteessa.
Huomaan näkeväni unta ruuasta. Oon nukkunu jo kaks yötä kunnolla heräilemättä, mikä on ihan outoa. Aamulla herätessä väsyttää vieläkin mutta unta ei saa. Nukkumaan mennessä ajattelen itteäni laihana, mutta yöllä näen unta syömisestä ja ruuasta. Ehkä mä sittenkin syön vähän, jos ruoka tulee jo uniinkin. Tai sitten vaan ajattelen sitä liikaa.
Tulin eilen siihen tulokseen että tällä kertaa mulla voi kestää vuosia että pääsen siihen mihin lopulta haluan, joten on otettava rauhallisesti. Tällä kertaa mun on otettava tää vakavammin kun ennen. Ja niin otankin. Pitäis kai alkaa laskea kaloreita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti