keskiviikko 14. tammikuuta 2015

We're the low-art gloominati and we aim to depress

Eilinen oli ihan hirveä päivä... Söin liikaa ja ahdistuin. Melkein viiltelin... Jospa tänään olis helpompaa. Tänään en ainakaan voi syödä liikaa kun ei tuota ruokaa ole oikeastaan kun tälle päivälle, huominen on vedettävä tyhjällä mahalla aamusta asti. Onneks huomenna pitää lähteä keskustaan jo heti aamusta niin ei hirveesti haittaa vaikka ei syö.

Eilen tuli illalla ihan hirveä ahdistus noin niinkun yleensä, oli pakko ottaa rauhottava, mun viimeinen rauhottava. Voi ei, mitä mä nyt sit teen jos alkaa taas ahdistaa... Eilinen ahdistus oli yhdistelmä läskiahdistusta ja sitä miten en oo saanu elämässä mitään aikaseksi, asun edelleen lähellä porukoita enkä oo onnistunu elämässäni oikeen missään. Ahdisti myös se että päähän pilkahti yllättävä halu muuttaa helsinkiin. Siitä tuli hirveä ikävä yhtä kaveria joka asuu helsingissä ja jonka näin viimeks noin 6 vuotta sitten.. Löysin sen facebookista ja lähetin kaveripyynnön ja laitoin sille viestin, toivottavasti se vastaa.

Tänään olis yhden aikaan lähettävä palloilemaan kaupungille... Olis käytävä asuntotoimistossa kirjottamassa uus sopimus ja sit kelalla tekemässä asumistukihakemus ja varmaan jotain valitettavaki tai jotain. Inhottavuuksien inhottavuus. Pitäis ennen lähtöä raahautua suihkuun mutta mua ei yhtään huvita. Haisen pahalle ja hiuksilla alkaa olla jo oma elämä, mutta silti. Kai sinne on pakko mennä.

Huomenna pitäis saada rahaa, eli on käytävä kaupassa... Pitäis tehdä lista valmiiks. En aio ostaa mitään kiellettyä. Suurimmaks osaks rehuja vaan. Niillä kun ei pääse lihomaan vaikka kuinka söis... Pitää vaan miettiä mitä kaikkea muuta tarviin.. Jos ostais kerralla ainakin viikon ruuat tai ylikin, pitäis pärjätä vähän aikaa, eikä tarviis soitella kyytejä vähään aikaan. Vois ostaa kyllä pullon jotain hyvää alkoa.. Jos vetäis kännit. Ehkäpä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti