Tää päivä on menny ihan hyvin, en oo syöny liikaa mutta en mitenkään minimaalisestikaan. Uskalsin mennä uloskin pienelle lenkille niinkun eilenkin. Eihän se ollu kun lyhyt lenkki mutta parempi sekin kun ei mitään. Huomenna ehkä uskallan vähän pitemmälle.
Oon juonu hirveästi teetä tänään. Onhan se parempi vaihtoehto kun syödä koko ajan kun tulee kylmä, tee lämmittää mukavasti eikä sillä pääse lihomaankaan.
Oon miettiny itteni mittailua, voisin ehkä ottaa huomenna mittoja ympäriinsä ja laittaa ylös, kattois sitten viikon päästä onko mitään tapahtunu. En jaksais millään odottaa että laihdun näkyvästi. Kyllä se vielä tapahtuu, pikkuhiljaa. Pitää vaan joka päivä muistutella itteään että ei se tapahdu hetkessä. Pitää malttaa odottaa ja olla syömättä liikaa, liikkua ja koittaa nukkua niin hyvin kun mahdollista. Ja nukkuminenhan helpottuu sillä että liikkuu päivällä ja syö hyvin, ei liikaa eikä liian vähän.
Pidän ruokapäiväkirjaa, ja oon huomannu että se auttaa aika paljon kun näkee minkä verran on syöny, jos tulee turha nälkä, eli jos vaan tekee mieli syödä ajan kuluks, katon ruokapäiväkirjaa ja mietin uudelleen. Useimmiten se halu menee jo sillä ohi etten halua pilata koko päivää sillä että on vaan tylsä ja tekee siks mieli syödä. Tänään oon keittäny teetä siihen nälkään.
Huomenna aion keittää taas aamulla muutaman kupin kahvia, osittain siitä syystä että mun maha menee siitä vähän sekasin joten tulee tyhjennettyä, ja osittain siks että siitä saa virtaa ja se vie samalla nälkää. Aion myös ottaa teen juomisen joka päivälle, sekin vie nälkää ja auttaa jatkuvaan paleluun, eipähän tarvii lämmittää saunaa joka päivä. Pitää taas opetella käymään pelkästään suihkussa, sitä en oo tehny varmaan kuukausiin.
Voisin huomenna kokeilla josko uskaltaisin lähteä lenkille kaks kertaa ja vähän pitemmälle kun tänään ja eilen. Oon ajatellu lähteä toiseen suuntaan. Eilen ja tänään kävelin siihen suuntaan missä mun sisko asuu, ja käännyin takasin kun näin siskon naapurin roskakatoksen. Huomenna voisin lähteä keskustaan päin. Ainoa huono puoli täällä asumisessa on se että lähtee kumpään suuntaan tahansa, joutuu joka tapauksessa kävelemään takasin tullessa ylämäkeen. Ja isoon sellaseen. Ylämäet ei oo mitään lempparimaastoja kävellä, varsinkaan lumessa, jalat lipsuu ja henki ei kulje, kiitos astman. Onneks ei oo kuitenkaan ollu hirveästi pakkasta, jos lukema menee alle -15 asteen, mulla ei kulje henki juuri ollenkaan vaikka seisoisin paikallani. Toivottavasti keuhkot nyt vähän paranis kun lopetin polttamisen, poltin viimeks maanantaina yhen tupakan, eikä oo ollu sitä ikävä paitsi tänään aamulla kun näin unta polttamisesta. Sekin meni onneks ohi.
Tänään vois vielä jossain vaiheessa tehdä vähän vatsoja... Huomasin tänään että mun maha on tullu pehmeäks, eli ainakin siitä alkaa läskit hävitä pikkuhiljaa. Ja nyt kun tunnustelen, käsivarretkin alkaa pehmetä. Kävelyä mun täytyy lisätä että saan nää tukkijalat häviämään. Pikkuhiljaa pikkuhiljaa. En halua hajottaa itteäni sillä että teen yhtäkkiä liikaa, mieluummin hitaasti lisäten, varsinkin kun lonkissa on vieläkin pientä tulehduksen poikasta havaittavissa. Eilen nukkumaan mennessä huomasin että oli taas lonkat kipeenä, mutta ei onneks pahasti, kyllä ne siitä. Pitää vaan yrittää ottaa rauhassa vaikka kuinka tekis mieli käydä jo tunnin lenkillä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti