perjantai 9. tammikuuta 2015

blablabla

Kahvin juominen auttoi huomattavasti. Nyt ei ole nälkä ja virtaa riittää. Ehdin jo tehdä lumityöt ja siivota kissojen laatikot, laittaa pyykit pyörimään koneeseen ja selvittää vaatekasan olohuoneesta. Voisin ehkä muuttaa vähän sisustusta. Sormen haava aukes taas ja nyt tulee verta teipin läpi asti. Olis pitäny pitää teippiä siinä kun heiluin ympäriinsä.

Noin, olohuone muutettu ruskean ja violetin sävyihin. Punainen sai väistyä koska joulu on jo valitettavasti ohi. Sisustaminen on kyllä yks mun lempipuuhista. Aina voi laittaa jotain nättiä esille. Aina voi siivota kämpän putipuhtaaksi ja järjestellä tavaroita uuteen järjestykseen. Tällä hetkellä iso osa mun sisustusta on tuo sohva, joka on niin iso että se vie kolmasosan koko olohuoneen tilasta. Se on punaruskea, joten punaisen sävyt käy yhteen sen kanssa, jopa pinkki. Ainoa huono puoli siinä on se että se on kangassohva ja kissat tykkää repiä sitä. Onneks se ei vielä ole pahasti ottanu iskua, yllättävän vahvaa tekoa se kyllä on. Sain sen vielä aika halvalla, vaan 80e.


Nälkä alkaa pikkuhiljaa tehdä tuloaan, tänään voisin pitää leivättömän päivän, eilen tuli syötyä sitä niin paljon että illalla oksetti, oli hirveän turvonnu olo. Jos tänään menis vaan salaatilla, omenoilla ja nuudeleilla. Vois jossain vaiheessa juoda lisää kahvia, jos sais sillä pidettyä ruokahalua kurissa. En halua nyt pilata painon putoamista syömällä taas liikaa, tänään kun paino oli laksojen ansiosta paljon pienempi kun eilen. Koitan vaan hokea pääni sisällä että mä pystyn laihtumaan, pystyn syömään vähemmän ja en saa luovuttaa. Alkaa olla jopa ihan positiivinen asenne. Ehkä mä tällä kertaa tosiaan onnistun tässä.

Tänään pitäis vielä käydä ulkonakin, melkein unohdin. Vois ottaa kameran mukaan jos sieltä löytyis jotain kuvattavaa. Vielä ei voi lähteä kuitenkaan kun on pyykit koneessa. Mutta nyt on kuitenkin jo sellanen olo että uskaltaisin mennä. Sellasta oloa ei kovin usein tule, yleensä vaan venytän ulos menemistä niin pitkälle kun voin, se tuntuu aina pelottavalta ja ahdistavalta. Varsinkin kun pelkään kovia ääniä ja ohi ajavia autoja ja vastaan tulevia ihmisiä. Eihän noissa peloissa ole mitään järkeä, mutta en vaan pääse niistä eroon. Ja mitä enemmän ajattelen niitä, sitä enemmän ne pelottaa.

---

Noin, ruoka syöty, vieläkin tekis mieli tunkea naamaan jotain mutta taidan nyt jättää väliin. Vois kohta ehkä keittää lisää kahvia tai jotain... Tuli yllättävä väsy nimittäin kun söin. Sitä ennen mun kädet ja jalat täris, tiedä sitten johtuko liiasta kahvista vai siitä että yhtäkkiä liikuin enemmän kun moneen päivään.

Voi ei, yks pikkumarsu kuoli :( Aika karua, nuo muut yritti syödä sen, Huomasin että yks makaa ja muut rouskuttaa menemään. Mietin jo aamulla että missä se yks oli kun ei näkyny, ilmeisesti se oli kuollu pesämökkiin ja muut oli vetäny sen nyt sitten ulos sieltä ja alkoivat syömään sitä. :/ Hyii! Toivottavasti nuo kaks muuta nyt sitten selviää. Laitoin ison kasan heiniä niin nyt ne puputtaa sitä. Hyi hyi hyi mikä olo tuli... Ei marsujen kuulu syödä toisiaan! Mietin vaan mihin se yks sitten kuoli kun oli ruokaa ja vettä tarjolla koko ajan... Ehkä se vaan kupsahti itekseen... Ei voi tietää. :(

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti