Mua ärsyttää ihan hirveästi, kun ihmiset ei vastaa mun viesteihin sillon kun mun tekis mieli jutella jonkun kanssa. Mua ärsyttää myös se, kuinka monta kertaa oon viimesen 24 tunnin aikana kirjottanut tänne blogiin, ja kuinka paljon. Mulla on sellanen olo, että oon toistellut asioita hirveästi. Ei voi mitään. Kerrankin mun tekee mieli kirjottaa, joten minähän kirjotan.
Kohta olis ruoka-aika. Mulla ei ole yhtään nälkä. Ei tippaakaan. Hörpin pieniä kulauksia jääkylmää light colaa. Mulla oli kauhea jano, ja tiesin jo etukäteen että mua alkaa paleltaa kun juon colaa, mutta otin sitä silti. Mä halusin palella. Musta tää tuntuu mukavalta. Ja nyt mulla on tekosyy lämmittää sauna jos vaan huvittaa. Mutta ei nyt ainakaan huvita. Nautin palelusta. Päätin syödä ruuaksi banaanin. Edes jotain pientä, niin pysyy verensokerit tasasena. Olis mulla keittoa, puuroaineita ja salaattia, mutta ne olis liikaa. En halua pakottaa kun ei yhtään tee mieli syödä.
---
Mun tekis mieli mennä peiton alle ja unohtua sinne. Mun tekis myös mieli jutella ihmisten kanssa, mutta äsken olin 22 min puhelimessa, enkä osannut edes muodostaa kokonaisia lauseita. Mun tekis mieli sopia menoja seuraaville päiville, mutta en taida tehdä sitäkään, en kuitenkaan muista niistä yhtäkään. Musta tuntuu ettei musta ole nyt mihinkään. Edes lepäämään. En osaa olla tekemättä mitään, mutta en osaa keskittyäkään mihinkään. Mä en halua enää ikinä valvoa näin kauan.
---
24 tuntia hereillä.. Mä en kykene tähän elämään. Näkökentässä risteilee valojuovia enkä mä osaa muodostaa enää kunnolla lauseita. Kävelin äsken päin seinää ja kaadoin colaa kattomatta ollenkaan että mihin sitä kaadan. Onneks meni oikeaan mukiin tuurilla. Mun käsiä ja jalkoja paleltaa. Maha on vetäytyny sisäänpäin. Luulen että oon syöny liian vähän. Mulla ei ole nälkä vieläkään, eikä nukkumisestakaan ole toivoa. Yliväsymys on hirveetä. Osaan silti hetkittäin nauttia tästä tyhjästä olosta. Vaikka mulla onkin ihan hirveä olo. Onneks kissa tuli sentään sisälle, niin voi alkaa nukkumaan heti kun siltä tuntuu. Ehkä kohta olis aika laittaa sauna lämpiämään. Jos siellä rentoutuis niin että sais unta. Lihakset alkaa pikkuhiljaa jumiutua ja kipeytyä.
Mun pitäis saada aikaan järkevä tektiviesti mun tädille. Mun piti soittaa sille, mutta mun puhe on niin sekavaa että en kehtaa soittaa. Tää olo ärsyttää mua ihan hirveästi. Koitan lohduttautua sillä että huomenna on jo parempi olo, ja pääsen oikeasti alottamaan uuden päivärytmin. Tänään ei tunnu oikeen onnistuvan mikään, ainakaan syöminen, kun ei yhtään tee mieli mitään. Toisaalta se on ihan hyvä etten syö paljoa.. Jos paino tippuis huomiseks edes vähän. Mulla on kestänyt puoli tuntia muodostaa nää kaksi lauseketta.. Mä en tosiaan kykene tähän elämään nyt. Taitaa olla parempi luovuttaa ja alkaa vaan jumittaa vaikka musiikkia. Jos huomenna osaisin taas kirjottaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti