Kävin kaupassa, mulle jopa jäi rahaa, vaikka pelkäsin että kaikki menee. Heti kun pääsin kaupasta autoon, iski hirveä tuskanhiki ja heikotus. Oli syötävä pikkujugurtti, kun meinas lähteä taju. Hyvä kun pääsin autosta sisälle kauppakassien kanssa, päässä pyöri, hikoilutti ja heikotti. Romahdin sängylle hengittämään raskaasti, maailma pyöri silmissä. Join vettä, nyt alkaa vähän helpottaa. Pitäis nousta ja mennä laittamaan ostokset kaappiin. Pitäis syödäkkin jotain.
Ostin kauppalistan mukaan hedelmiä, salaattiaineita, jugurttia ja maitoa puuroa ja kahvia varten. Sain ostettua 3 isoa pulloa light colaa ja yhen pullon light sitrus limsaa. Enemmän kun odotin, ja rahaa jäi vielä yli 10e. Yritän pärjätä näillä ruuilla niin kauan kun voin. Ens perjantaihin on kuitenkin vielä viikko, voi olla että loppuu ruoka ennen sitä. Mutta mä yritän pärjätä niin vähällä syömisellä kun voin. Mulla on nytkin turvonnut ja täysi olo vaikka en oo syöny kun sen yhen pienen jugurtin. Kyllä mun on kohta syötävä, on vieläkin heikko olo. Mutta ensin otan colaa.
Mua ärsyttää kun en ole tottunu heikotukseen. Kyllähän mä siihen taas totun, mutta se on inhottavaa kun tulee näitä heikotuskohtauksia kun meinaa lähteä taju ihan yhtäkkiä. Täytyy vaan odottaa että tottuu taas siihen että on verensokerit alhaalla koko ajan.
Kyllä mä pystyn tähän taas. Mun on vaan jaksettava muistuttaa itteäni koko ajan etten syö liikaa. Mun on muistettava vähentää joka kerta kun syön. Mä olen onnistunu ennenkin, mä voin onnistua tälläkin kertaa.
Kaadoin itelleni mukillisen colaa. En ole juonut sitä sen jälkeen kun viimeks laihdutin kunnolla. Tuli sellanen olo että olisin palannut siihen mielentilaan missä olin sillon. Tuli hyvä olo, vaikka ajattelinkin colan olevan pelkkää kemikaalipaskaa. Mutta se on tarpeellista kemikaalipaskaa. Se hillitsee nälkää ja piristää.
Mun tekis mieli mittailla itteäni mittanauhalla. Ehkä huomenna. Aion käydä huomenna vaa'allakin aamulla. Näkis onko tapahtunu mitään muutosta. Tuskin. Mutta ei se mahdotontakaan ole. Mä en vaan jaksais odottaa tuloksia. Huomisesta lähtien käyn vaa'alla joka aamu. Mun piti käydä jo tänään, mutta heräsin niin myöhään etten ehtiny.
Mä haluan taas täyttää koko elämäni laihduttamisella. Haluan kaiken pyörivän taas sen ympärillä. Millään muulla ei ole väliä kun sillä, että paino tippuu. Mä haluan olla taas laiha. Haluan ylittää itteni, päästä alhaisempaan painoon kun koskaan ennen. Mun täytyy olla kärsivällinen. Se ei onnistu hetkessä. Mun on jaksettava jatkaa pitempään kun ennen, koska mulla on enemmän pudotettavaakin tavoitteeseen. Mä pystyn tähän. Mun on pystyttävä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti