Stressiä ja ahdistusta

Mua on alkanu inhottaa isälle soittaminen. Taidan tästä lähtien pyytää kauppareissukyytejä siskoltani.. Stressaa kun en tiedä että onko mun haluamani korituoli jo myyty, vai onko se vielä vapaana. Kysyin kyllä sähköpostilla, mutta sitä ei tiedä millon siihen saa vastauksen. Ja ei ole varmaa sekään, ehtiikö isä ja siskon mies hakea sen maanantaina, ja sopiiko maanantai edes sille myyjälle ja äh! Liikaa muuttujia. Oli pakko ottaa pami kun alko ahdistaa.

Ahdistaa sekin, kun hoitaja kielti multa siivoamisen. Eilen siivosin ainakin 13 tuntia, pakonomaisesti. Mä en sais enää siivota, vaan mun pitäis miettiä, miks mua alkaa ahdistaa jos en siivoa. Mistä se pakkomielle siis tulee... Mulla ei ole mitään hajua. En oo tänään siivonnu kun ihan vähän vaan, tiskannut ja siivoillut kissankakkaroita laatikoista. Mua on ahdistanut. Oon repiny naamaani taas vaihteeks. Siivoaminen on pitäny sen ja syömisen kurissa, mutta tänään oon syönyt ja repinyt...

Sisko kävi tuomassa mulle jauhelihaa, tehtiin vaihtokauppa, annoin sille rasian raejuustoa, kun äiti toi mulle tänään 2 rasiaa sitä, enkä ehdi syömään kahta ennen kun se on pilalla. Sisko lupas käyttää vielä maanantaina mua kaupassakin, eli sekin ongelma on ratkaistu, ainakin toistaiseksi.

---

Mä en pystynyt vaan olemaan, oli pakko tehdä jotain, joten parturoin ja leikkasin marsun kynnet. Se oli vähän ihmeissään, mutta ihan hyvin tuo onnistu. Nyt ei tarvii toisen luuhata turkki pissisissä puruissa kun leikattiin liian pitkät karvat lyhyemmiksi. Laitoin myös kynttilöitä palamaan ympäriinsä, edes jotain pientä erikoista tälleen uudenvuoden iltana..

Pörrö aamulla synttäriherkkujen kimpussa :)

Stalkkeripäivitys 2

Sain pimennysverhot makkarin ikkunaan, nyt ei tarvii enää pelätä että joku näkee ikkunasta sisälle. Saatiin myös laitettua vihdoin ja viimein olohuoneen kattolamppuun virrat, eihän tuo olkkari olekkaan ollu pimeänä kun yli 14 kuukautta, jotka oon tässä asunut. :D

Pitäis vielä joku iso taulu hommata tuohon julisteiden väliin, näyttää niin tyhjältä tuo seinä.. Ja nyt mun on pakko käydä vaihtamassa tuo musta tyyny violettiin, koska ärsyttää. :D Mulle on kehittymässä pakkomielle sisustamisesta ja siivoamisesta.. Tänään ensimmäistä kertaa ikinä pesin hellan ruuanlaiton jälkeen, ja tiskasin kaikki astiat mitä käytin. Ihan hullulta tuntuu välillä..

Oon syöny tänään muutaman perunan ja 2 pihviä, en muuta. Ehkä illalla juon vielä jugurtin tai jotain, jos huvittaa. Nyt ei ainakaan ole yhtään nälkä, vaikka siitä on jo yli 2 tuntia kun söin. Söin kyllä toisaalta aika paljon. Mutta silti meinaa välillä heikottaa. Täytyy siis juoda mehua.

Paino ahdistaa sen verran että en ole vieläkään uskaltautunut vaa'alle. Mua inhottaa kattoa peiliin, paino on noussu varmaan tonnilla.. Mutta mä en sais vähentää syömistä enää.. Inhottava tilanne.

Stalkkeri?

Kävin tupakalla... Huomasin kuuraisessa nurmikossa mun makuuhuoneen ikkunan takana aikuisen ihmisen jalanjäljet, jotka pysähtyy mun ikkunan eteen ja kääntyy takasin... Oon lievästi sanottuna peloissani. Otin sängyn viereen miekan kaiken varalta, jos joku aikookin murtautua tänne. Oli myös pakko ottaa pami. Unilääkettä tuskin uskallan tänään ottaa..

Mulla on epäilys, että se stalkkeri on se sama naapurin mummo, joka noista kissoista hössöttää, mutta en tietenkään voi olla varma. Mä olen vähän kahden vaiheilla, soitanko poliisille vai en.

Soitin 112, sieltä neuvottiin että jos tulee uusia jälkiä niin pitää ilmottaa poliisille, ja jos joku koputtaa ikkunaan tms, niin heti soittoa hätänumeroon.. Helpotti vähäsen, mutta oon silti edelleen aika peloissani. Hitto soikoon jos se ei ollukkaan se naapurin mummo vaan joku muu, joka haluaa murtautua tänne kämppään.. Noh, jos yrittää niin saa maistaa tuota miekkaa, en epäröi hetkeäkään käyttää sitä siinä vaiheessa...

I have a dark, merciless, violent side,

and you don't want to see it.

Liikaa virtaa osa 46543

Heräsin painajaiseen puoli 8 aikaan enkä saanut enää unta. Sain kuitenkin noin 5 tuntia nukuttua, joten nousin ylös, otin lääkkeet, lisäravinteet ja keitin kahvia. Sitten aloin siivoamaan, taas kerran. Pesin pyykkiäkin. Hoitaja kävi 12 aikaan, oli ihan antoisa terapia taas. Se ehkä keksi syyn, miks näen harhoja. Mun piti piirtää ens kertaa varten mun hallusinaatiot, siihen vierähti 2 tuntia. Sitten aloin taas siivoamaan ja suunnittelemaan kaupassa käymistä ja muita ostoksia.

Kävin klo 17 aikaan kaupoilla, ja sain ostettua kaiken mitä pitikin, ja vähän enemmänkin. Sain vihdoinkin pistokkeen olohuoneen lamppua varten, mutta sen lampun johdot on niin oudot että en uskaltanut ite alkaa sitä siihen virittämään. Soitin sitten äidille, se lupas tulla huomenna tai ylihuomenna kattomaan sitä isän kanssa. Onneks on näitä sähkö- ja elektroniikkaihmisiä perheessä, sisko on myös..

Mutta niin. Kävin kaupassa siis, ostin marsulle kaikenlaista hyvää, koska sillä on ensimmäiset synttärit 31. päivä. Itelleni ostin mehua, light colaa, juotavaa jugurttia ja tupakkaa. Mun piti ostaa suolapähkinöitä, ja laitoinkin ne koriin, mutta ne jotenkin maagisesti katos siitä, ja huomasin sen vasta kotona, ei näkynyt kuitissakaan. Kuitissa tosin näkyi että olisin ostanut 2 pakettia vessapaperia, mutta ostin vaan yhden.. Noh 1,99e sinne tänne.

Yritin epätoivoisesti puhdistaa hellaa uudella tehopesuaineella, mutta kahden liotuksen ja hinkkaamisen jälkeenkään ei näkynyt mitään muutosta, mitä nyt keuhkoihin sattui ja käden ihoa poltteli. Oli siis pestävä ja rasvattava kädet huolella ja luovutettava. Nyt en sitten taas tiedä mitä tekisin. Laitoin aiemmin lyhyen valosarjan vartalopeilin ympärille. Niissä valoissa on perhosia, ne on ihanat. Ainoa huono puoli on se, ettei niissä ole on/off nappia, ja ne toimii pattereilla, eli ne on koko ajan päällä ellei revi patteria irti.

Mä en ole syönyt tänään mitään. Otin pakastimesta pihvejä sulamaan, jos tässä jossain vaiheessa keittäis perunoita ja paistais nuo pihvit. Mun on tällä viikolla ehkä vähän oltava syömättä, että ruoka riittää.. Rahaa jäi sellaset 2e, ja kaapitkin on aika tyhjät. Noh, hätätilassa voi keittää puuroa veteen ja tehdä mehukeittoa sen kanssa. En mä nyt nälkään ehdi kuolla vaikka yrittäisinkin..

Söin eilen ihan liikaa. Söin 2 annosta sitä kanaa ja perunaa. Yritin ruuan avulla saada unta, kun en viittinyt ottaa enempää unilääkettä, etten olis ollu tänään ihan tokkurassa taas. Mua inhottaa kattoa peiliin. Mun maha on niin turvoksissa että hyi oksu.. Mulla on ristiriitaiset tunteet koko syömishommasta. Toisaalta olis ihan hienoa jos osais syödä hyvin, mutta laihtuis silti. Toisaalta taas haluais olla kokonaan syömättä, koska ei ole ollenkaan nälkä, eikä mun tee mieli mitään muuta kun joko mehua tai colaa. Edes suolapähkinät ei enää maistu niin hyvältä kun ennen.

Ainoa mikä on varmaa, on se, että mä haluan laihtua. Mun sisuskalut vaan ei tunnu olevan samaa mieltä mun kanssa, kun ei edes kahvi auttanut tänään tuohon mahan jumitukseen. Noh, jospa tää tästä..

Empty and safe

Huh, mä onnistuin tyhjentämään pakastimeni aikalailla kokonaan. Paria pihvipakettia, kissan kaloja ja vihanneksia lukuunottamatta. Annoin 90% ruoistani pois, kun Nuusku kävi. Se otti itelleen leipää, koska mä en syö leipää, ja mulla oli sitä 4 pakettia pakastimessa. Annoin sen mukaan vielä muutakin ruokaa J30:lle, Nuusku vie ne sille. Sen kassin pohjalle laitoin vielä joululahjaksi saamani suklaakonvehtirasian ja tikkarit. Pääsinpähän niistäkin eroon. Mieli lepää, kun ei ole mitään läskiruokaa enää kämpässä. Voin hyvillä mielin syödä päivän ensimmäisen ja ainoan kunnon aterian, eli sitä kanaa ja perunaa. Sitten voikin koittaa ehkä pikkuhiljaa nukkua. jos huomenna heräis sitten vähän aikasemmin kun viimeaikoina.

Oli ihan mukava nähdä Nuuskua pitkästä aikaa.. Tosin oon aika huolissani siitä, sillä on menny aika lujaa viimeaikoina. Oon tosiaankin onnellinen siitä että oon päässyt irti päihteistä.. Olo on parempi, kämppä siistimpi ja muutenkin kaikki hallinnassa paremmin. Nuuskun käynti väsytti mut taas vähäks aikaa. Ei hirveästi nyt taas huvita edes jutella ihmisille. Mä siedän ihmisiä vaan pieninä annoksina.

Mä vihaan mahaani. Se on paisunut niin paljon.. Noh, jospa se tuosta laskis pikkuhiljaa kun tottuu taas ruokaan. Ehkä mä onnistun laihtumaan vaikka syönkin.. Jos syön vaan pieniä annoksia ja terveellistä kotiruokaa.