I must be a fucking psychic...

Mä arvasin että se lääkeasia kusee jotenkin. Hoitaja oli laittanut viestin että unohti laittaa ne reseptit lääkärille uusittavaks, eli menee ens viikkoon ennen kun saan niitä. Noh, eipähän tarvii lähteä tällä viikolla enää mihinkään. Mutta toisaalta vituttaa. Onneks sydän on rauhottunu nyt sen verran että ehkä jopa pärjään viikonlopun yli.

Sain kissojen laatikot taas siivottua ja roskat vietyä. Tupakalla ollessani laitoin ulos lyhtyihin kynttilät palamaan. Alkaa olla jo sen verran hämärää että ne näyttää jo hyvältä.

Sain melkein paniikkikohtauksen.. Leikkasin tuolta kissanpennulta pari takkua, ja ne oli niin kiinni ihossa että jälkeenpäin huomasin leikanneeni vahingossa vähän ihoakin, ja kun huomasin sen, aloin melkein itkeä ja meinas taju lähteä. Tuli ihan hirveä olo. Ei se tosin näyttänyt hirveästi sattuvan tai vaivaavan, kun ei edes vinkassut leikatessa, ja kehräs ja kiehnäs pitkän aikaa ympärillä sen jälkeen.. Mutta mulle tuli silti ihan hirveä olo siitä, en mä halua satuttaa noita edes vahingossa... Noh, pääasia että pentu näyttää nyt olevan paljon paremmalla päällä, vaikka pieni haava tulikin. Ne takut oli varmasti kipeät kun oli korvien alapuolella ja tosi isot ja tiheät. Mun täytyy ostaa harja tuota pentua varten, kun se on pitkäkarvainen, ettei tule noita takkuja enempää..

Huomasin vessan peiliin kattoessani, että mun kasvot ja kaula on laihtuneet. Muualla sitä muutosta ei sitten tunnukkaan näkyvän... Kahvi teki tehtävänsä, eli oon juossut taas vessassa koko päivän. Jospa se paino tippuis taas huomiseks. Ainakin toivon niin.