Mä en kuulu tänne. Mua ei haluta tänne. Mua ei huomata. Makaan yksin tässä pimeässä huonessa, joka joskus oli minun huone. Ainoa, joka on mulle jutellut, on veljen tyttöystävä, ja sekin tuntuu olevan vähän vaivaantunut. Eipä tuo kai mikään ihme ole. Oon ollut koko päivän niin sekasin että sotkin riisipuuroa hiuksiini.
Jouluruokailu suoritettu. Yritin osallistua keskusteluun, huonolla menestyksellä. Äiti tuijotteli mun lautasta, kaikki muut vilkuili mua jostain muusta syystä. Ehkä se on tää mun dynaaminen persoona.. Hehheh, joo ei. Söin ensimmäisenä, otin jopa jälkiruokaa, koska tuntui että on pakko, ettei jouluateria mene 3 minuutissa ohi.. Jotenkin paha olo vaan kaikesta. Vihaan tätä oloa.
Odotan kauhulla pakettien availuja ja sitä, kun pitää raahautua olohuoneeseen ja laittaa tekohymy naamalle ja kiitellä ihmisiä joita ilman olisin tällä hetkellä paljon paremmalla tuulella.
Illan elokuvina mielialaan sopien The virgin suicides ja Helen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti