tiistai 1. joulukuuta 2015

Romahdus, ylipirteys ja rauhoittuminen

Koko alkupäivä oli yhtä helvettiä. Mä romahdin itkemään aikalailla yhtäkkiä. Istuin sängyllä ja vaan itkin. Sitten kokosin itseni, pyyhin kyyneleet, niistin nenäni ja olin kun mitään ei olis tapahtunutkaan. Oon tänään viettänyt yhteensä yli tunnin peiton alla mykkyrässä, ollut vaan, vihannut itseäni ja toivonut katoavani.

Sitten isä tuli hakemaan kauppaan. Hain äidiltä rahaa, koska T ei ole vielä tuonut mulle rahaa, lupasin maksaa äidille perjantaina takasin. Kiertelin samalla äidin työpaikan kirppiksellä, ja löysin talvitakin, ja äiti halus maksaa sen mulle, joten mieli piristyi heti. Kävin hakemassa apteekista imodiumia, ettei tarviis koko ajan juosta vessassa. Sitten menin S-markettiin ostamaan colaa sun muuta, ja siellä näin siskon miestä ja poikaa. Ne lähti sit samaan kyytiin, ja mulle tuli tosi ihana olo, kun 4-vuotias siskon poika halus esitellä mulle askartelemaansa avaruuskuvaa. :)

Kotiin päästyäni laitoin tavarat paikoilleen, ruokin elukat, otin colaa ja tulin sänkyyn koneelle. Mulla on ihan ok olo vieläkin, mutta kauppareissun ylipirteys alkaa mennä pikkuhiljaa ohi, niinkun arvasinkin.

Mulla oli aikasemmin niin kauhea omatunto siitä, kun join tavallista pepsiä.. Erehdyin kattomaan sen kalorimäärän ja mun teki mieli romahtaa keittiön lattialle itkemään. Menin sitten peiton alle masistelemaan. Mutta nyt kun on taas light colaa kaappi täynnä, on helpompi, turvallisempi olo.

Pepsin tuoma kalorimäärä kammottaa mua vieläkin, en oikeen tiedä pystynkö syömään tänään.. Yritän kuitenkin jotain. Mulla on herneitä, appelsiineja ja juotavia jugurtteja. Niillä aion myös jatkaa, niin pitkälle kun pystyn. Ainakin perjantaihin asti. Sillon pitää taas käydä kaupassa.

Vois jatkaa thinspon etsimistä..
















Mä tiedän että mun mieliala tulee laskemaan vielä rajusti. Noh, se tulee kun tulee, on vaan kestettävä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti