Please don't find me

Oon taas valvonut koko yön, vaikka otin pamejakin unen toivossa. Kun ei onnistu niin ei onnistu. Oon nyt sitten laskenut rahojani uudelleen, tuloja, kuluja, velkoja.. Mun on selvittävä tämä kuukausi 330 eurolla. Se ei tosiaan ole paljon.. Mulla on elätettävänä 5 kissaa ja marsu itteni lisäksi.. Mulla ei siis ole varaa syödä yhtään enempää kun oon nyt suunnitellut. Tosin mä en ole pystyny syömään edes sen vertaa. Eilen söin 50g suolapähkinöitä, ja siinä se. Mulle ei vaan maistu, eikä mulla ole nälkä. Olokin on ihan hyvä, väsymystä ja siitä johtuvia ongelmia lukuunottamatta, joten mun on ihan turha syödä yhtään sen enempää kun tekee mieli.

Päätin tuhlata vähän, ja tilasin korviksia itelleni, äidille joululahjan ja siskon pojalle myös.. Siihen meni 20e. Vielä pitäis ostaa jotain isälle, ja se perhanan peili. Noh, kyllä mun rahat riittää.. Omiin ruokiin kun ei tällä menolla kovin paljoa mene rahaa.

Mun tavoitepaino pienenee päivä päivältä. Samaa tahtia inho omaa kroppaani kohtaan kasvaa. Vihaan kehoani niin paljon.. Vaikka joka päivä näkyykin uusia tuloksia ympäri kehoa, se ei riitä alkuunkaan. Hyläsin tavoitteeni kilon pudotuksesta viikottain, ja nostin sen 2,5 kiloon. Mun vaan pitäis saada nukuttua että se onnistuis. Toisaalta musta tuntuu ihan hyvältä valvoa.. Luulen että se vähentää mun ruokahalua. Mulla ei itse asiassa enää ole ruokahalua. En edes himoitse mitään.

Mä luulen että noi lisäravinteet on tehnyt tästä kaikesta paljon helpompaa. Vaikka ne ei autakkaan nukkumaan, ne poistaa nääntymisen ja unettomuuden haittoja. Mä aion tosiaankin jatkaa niiden syömistä.

Hoitaja tulee käymään 9 tunnin päästä... Mä en tiedä mitä sanon sille, jos se kysyy syömisestä. Lupasin kertoa heti jos syömättömyys lähtee taas käsistä, mutta mä en halua kertoa sitä sille. Ja toisaalta haluan sanoa siitä edes jotain. Mutta jos kerron totuuden, se puuttuu asiaan, ja se on viimeinen asia mitä haluan. Ehkä mä koitan vaan vältellä koko aihetta.

Huomenna pitäis myös jaksaa käydä kaupassa.. Tein vaan pienen kauppalistan. Mun pitää kuitenkin käydä tiistaina taas kaupungilla, joten voin sitten ostaa enemmän kaikkea.. Oon juonut yllättävän vähän colaa, ja tuntuu ihan hullulta ettei mun tarvii ostaa sitä huomenna. :D Yleensä ostan monta pulloa aina kun käyn kaupassa.

Alkaa jutunaiheet loppua ja ajatukset olla aika sekasin taas valvomisen takia.. Jossain vaiheessa on pakko yrittää nukkua edes vähän..

Tiedän olevani sairas, mutta en halua apua. Sen tarjoaminen olis mulle loukkaus. Haluan vaan upota niin syvälle sairauteeni, että kadotan itseni. Haluan tulla niin laihaksi, että sairaus näkyy päälle päin. Ruoka on vihollinen. Mä en tarvitse sitä. 

Olen oksettava. Läski.

Haluan nähdä luuni. Haluan palella jatkuvasti.

Haluan olla kevyt kuin keijukainen.

Olen kyllästynyt itseeni, joten teen kaikkeni päästäkseni itsestäni eroon.

If I'm lost, please don't find me.