Mä en ymmärrä mistä tää ultimaattinen vitutus kumpuaa. Mua vituttaa sellaset asiat jotka ei ole mun syytä, ja joihin en voi vaikuttaa. Yleensä pystyn heittämään tällaset asiat vaan olan yli ja unohtamaan ne, mutta ei tänään. Tänään kaikki tuntuu vaan eskaloituvan. Välillä tekee mieli hakata päätä seinään niin kauan että jommassa kummassa on monttu, eikä sillä olis tällä hetkellä hirveästi väliä, kummassa.
En ole syönyt mitään. Maha pitää pientä murinaa, mutta nälkä ei tunnu. Tupakkaakaan ei tee oikeen mieli, ja tupakalla käynnin jälkeen odotusten vastaisesti mua vituttaa entistä enemmän. Ehkä se johtuu siitä että ulkona on hiljaista, ja mun ajatukset saa siellä enemmän tilaa. Mä myös kuulen ja näen vähän harhoja... Mustia hahmoja luikkimassa parkkipaikan autojen välissä, ja olemattomia askeleita nurkan takana.
Ehkä mun pitäis nostaa taas tää skitsofrenia-asia pöydälle hoitajan kanssa.. En oo vähään aikaan puhunu siitäkään mitään, kun oireet on ollut niin hallittavissa. Tosin mä olen edelleen varma että mua tarkkaillaan ja vihataan tässä naapurustossa, toista seinänaapuria lukuunottamatta. Se on ainoa joka tervehtii ja hymyilee mulle. Toisaalta sekin saattaa olla vaan esitystä, mene ja tiedä. Kaman käytön lopettaminen on helpottanut skitso-oireita, mutta ei ne ole kokonaan poistuneet. Mutta psykoosilääkkeitää en suostu syömään. Ne lihottaa ihan hirveästi. Niiden ansiosta lihoin 30kg tuossa noin vuosi sitten, ja kärsin seurauksista edelleen, vaikka olenkin laihtunut. Väkivalta-aiheisia ajatuksia lukuunottamatta oon sinänsä aika onnellinen skitsofenikko. Olematonta puhetta ei ole onneks kuulunut kuukausiin, mikä on ihan hyvä. Nuo askeleet on vaan aika perseestä kun ulkona käy.. Yksin.. Pimeässä...
Takaisin aiheeseen.. Mä luulen että tää vitutus on seurausta pitkään jatkuneesta unettomuudesta, syömättömyydestä, menkoista ja siitä että kaikki minkä pelkäsin menevän vikaan, meni vikaan. Ehkä se on ihan ymmärrettävääkin kun sen noin ajattelee. Ainoa ongelma on oikeastaan se, että mua vituttaa se, että mua vituttaa, joten en pääse siitä irti mitenkään. Olis mulla tuossa vielä yks pami jäljellä, mutta se on viimeinen, ja koska hoitaja kusi sen lääkeasian, mun pitää koittaa säästellä tuota viikonlopun ajan, jos sattuukin tulemaan paniikki, mikä taas vituttaa vielä lisää. Vois kokeilla vaikka kamomillateetä tai jotain, jos olis edes jotain apua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti