himojen hallitseminen on aika hankalaa, vaikka nälkä ei tunnukkaan. oon koittanu liikkua niin paljon kun mahdollista, yritän vaihtaa syömisen liikuntaan. liikun vähintään 3 kertaa päivässä, enimmillään jotain 10 kai. en oo hirveemmin laskenu. mutta niinä päivinä kun on eniten nälkä tai himo ruokaan niin niinä liikun eniten.
koitan hamstrata koneelleni mahdollisimman paljon thinspokuvia joissa on joku "iskulause" niin saan pidettyä pääni ja ajatukseni kasassa ja keskityn vaan siihen laihtumiseen.
onneks nyt lähiaikoina ei oo mitään menoja mihinkään niin ei tarvii lähteä kämpältä. oon ollu taas varmaan yli viikon sisällä. mua vaan ahdistaa lähteä ulos. osaks sen takia kun häpeän ja inhoan läskejäni, osaks siks että pelkään ihmisiä. noi kyllä liittyy toisiinsa, mutta silti. voin vaan olla kotona ja keskittyä laihtumiseen.
ois hirveetä jos menisin johonkin missä mulle tarjottais ruokaa tai jotain juomaa missä on sokeria tms. ahdistaa ajatuskin, koska pelkään syöväni sitten liikaa ja etten pysty lopettamaan ja en tykkää syödä ihmisten nähden koska oon liian läski jo muutenkin niin ihmiset varmaan miettis että "tuon ei kyllä tarviis syödä enää yhtään enempää!" ehkä parin viikon päästä uskaltais jo pistää päänsä ulkoilmaan...
haluan tulla yhtä laihaks kun mun katsomien kuvien tytöt, mutta sitä varten täytyy tehdä paljon töitä. sen takia en oikeastaan ole ollenkaan paikallaan nykyään. sen takia en syö. sen takia kehitän itselleni tarkoituksella syömishäiriötä vielä enemmän kun mitä mulla nyt on. tiedän sen halun jo itessään olevan sairasta, mutta mua ei kiinnosta. se on nyt tai ei koskaan. tällä kertaa en lopeta ennen kun on hyvä. tällä kertaa en luovuta koska on vaan helpompaa syödä ja lihoa. tällä kertaa teen paljon töitä sen eteen että en tee niin. tällä kertaa helpompi luovuttajan tie ei ole vaihtoehto. tällä kertaa mennään kunnolla ja piste.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti