nyt olis sitten tehty kaikki mitä suunnittelinkin tekeväni. pesinkin sitten koko kylppärin samalla kertaa. oli ihan kivaa, mutta housut kastu joten jouduin heittämään ne pyykkikoriin. ei varmaan ollu se fiksuin idea seisoa parin sentin syvyisessä vesilammikossa liian pitkälahkeiset housut jalassa... :D
oon jo muutaman viikon ajatellu koiraa. se sais mut ainakin ulos täältä kämpältä. oon ollu taas monta päivää vaan sisällä kun en yksin uskalla mennä ulos enkä kyllä jaksakkaan kun ei vaan huvita. koira olis ihana, pääsisin pomottamaan jotain ihan kunnolla kun nuo kissat ei oikeen tahdo oppia mitään uutta. kaikki on opetettu hyppäämään syliin käskystä ja osa tietää mitä tarkottaa jos parvekkeella sanotaan "sisälle" ja yks osaa noutaa palloa, mutta ei se oikeen riitä mulle. haluaisin taas opettaa koiraa. siitä on niin pitkä aika kun viimeks opetin, ja sekin oli rasavilli pentu joka loppujen lopuks sai harhaisen naapurin vihat niskaansa joten jouduin antamaan sen uuteen kotiin. (naapuri valitti vielä viikon jälkeen luovutuksesta että se haukkuu...) se oli kyllä niin ihana. oli ihanaa käydä sen kanssa joka päivä kahden tunnin lenkillä, heittää sille keppejä ja palloja, opettaa temppuja ja kärsivällisyyttä... kaikista hauskinta siinä oli se ettei kukaan muu saanu sitä tekemään mitään, kun mun ei tarvinnu kun kattoa sitä tietyllä tapaa niin tippu perse maahan. :D mutta siis niin. kaipaan sitä kaikkea mitä koiran kanssa voi tehdä, ja kaipaan sitä kun joka päivä on käytävä ulkona, eikä mikään tekosyy riitä siihen ettei menis. että on joku syy, minkä takia on pakko liikkua. nykymenolla mun perse kasvaa kiinni sänkyyn, shvaan tai tähän penkkiin. ärsyttävää.
musta on tullu tosi laiska enkä tykkää siitä yhtään. onneks puolentoista viikon päästä sentään tulee vahdittua neljää lasta yökyläilyn ajan, joten sillon ei tuu jämähdettyä paikalleen. :D sen jälkeen oonkin varmaan ihan poikki. mutta hyvää se vaan tekee. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti