keeping up appearances
paljon colaa ja energiajuomaa, koska alan taas masentua ja se ei nyt sovi mun suunnitelmiin. mun pitää järjestää pikkujoulut ja en saa masentuneena mitään aikaseks. niiden jälkeen voin masentua ihan vapaasti, mutta en ennen. nyt pitää vaan tosiaan vetää itteni sängynpohjalta rasvaklönteistäni ylös, jos sais vähän painoakin pudotettua pikkujouluihin mennessä. niihin on kaks viikkoa kolme päivää. hirveä ostoslista, ei juuri ollenkaan rahaa ja vitusti järjestettävää. onneks toivottavasti sen mitä meillä ei oo voi lainata ("äitiii!") :D pitäis vaan ottaa luuri käteen ja soitella sillekkin. pitäis kinuta siltä lakanoita ja vaatteita joululahjaks ja huhhuh, ei hyvä tämä. noh, ainakin on tekemistä, vaikka välillä tuntuukin että kaikki kaatuu päälle ja haluaa vaan luovuttaa ja romahtaa ja antaa asioiden mennä vituilleen että muut voi hoitaa ne. mutta ei. mä en suostu alentumaan siihen. jos en pärjää niin ammun itteni, en ala matelemaan ja kituuttamaan. jos ei kulissi pysy kasassa, voi ihan yhtä hyvin kuolla. sit on hyvä jos se kulissi ei enää ole kulissi vaan todellisuus. vielä ei ole mutta yritän kovasti... oon noin puolivälissä. yhtä paljon paskaa edessä kun takana.
about money
raha... miten vihaankaan sitä. ja rakastan samalla. tuntuu pahalta sanoa, mutta siitä lähtien kun joona muutti mun luo, mun raha-asiat on menny vaan jyrkempää ja jyrkempää alamäkeä. oon joutunu ottamaan lainaa ja ostamaan asioita velaks, jota en oo joutunu kovin montaa kertaa tekemään elämäni aikana, ja mua pelottaa, koska en oo menettäny luottotietojani, enkä aiokkaan, koska se on yks mun ylpeyden kulmakivistä. se on yks niistä asioista jotka määrittelee mun ihmisarvon tai omanarvontunnon. tosiasia kuitenkin on että mä voisin rahallisesti paljon paremmin, jos se muuttais pois. oon ajatellu tätä tosi paljon, ja vaikka se tuntuu ihan kauhealta, en voi kiertää sitä mitenkään. niin se on. ja jos en tee tälle kierteelle mitään, kohta se yks osa mua murtuu ja mä kusen raha-asiani. sen mukana menis varmaan kaikki muukin. en oo tästä kenellekkään puhunu, mutta mut tunnetaan siitä, että mulla on raha-asiat kunnossa, että mä en ole veloissa tai rahaton koskaan, ja vaikka olisinkin, löydän aina jonkun keinon saada rahaa jäämättä kenellekkään velkaa. olis mulle hirveä kolaus jos toi asia ei enää olis totta. onneks joonalla on nyt aika sossuun ja johonkin muuhun paikkaan jota en nyt muista, mutta kuitenkin, sekin alkaa pian saamaan rahaa. ehkä tää koko homma helpottaa ennen kun se ehtii pahentua. onneks oon saanu järjesteltyä kaikki laskut niin että aina kun tulee rahaa, kaikki ei mene heti vaan menee vaan osa eli aina jää jotain käteenkin. ei sillä kyllä elä, mutta jotenkuten selviää.
blurr
mun mieli alkaa pikkuhiljaa sumentua. unohtelen paljon entistä enemmän, mikä jo ennen oli tosi paljon, ja mun on jätettävä itelleni muistilappuja melkein päivittäin ihan ihmeellisistä asioista, ja sitten kun näen ne laput, en muista edes tehneeni niitä... siis ihan täys aukko muistissa. ehkä mä vaan oon jotenkin tosi stressaantunu tai dissosioitunu vai mikä onkaan se psykologinen määritelmä, mutta mulla ei todellakaan olis edes hajua siitä mikä kuukausi on, jos se ei olis neljässä eri kohtaa mun "työpistettä" eli tätä nurkkaa missä mun kone on. mulla on taulukoita, päiväkirjoja ja kalentereita, muistikirjoja ja -lappuja vaikka kuinka paljon, koska mä en vaan saa pidettyä asioitani enää päässäni. kaikki tuntuu valuvan suoraan korvien välistä lattialle jos en laita paperia väliin. päivien sekottuminen on jo niin normaalia mulle että siitä tuskin tarvii edes mainita. mutta tää kuukausijuttu alkaa olla aika pelottavaa. unohdan muuten välillä myös ikäni. sitten se pamahtaa jostain nurkan takaa yhtäkkiä mieleen ja mietin että "voi herranjumala joko mä oon niin vanha?" ehkä pitäis tehä asialle jotain... ehkä mä unohdan. niinkun unohdan kaiken muunkin. välillä kun luen omia teksteäni, mua alkaa itkettää koska en tunnista itteäni niiden takaa enkä muista ollenkaan kirjottaneeni mitään sellasta.
mutta eipä tässä muuta, tää nyt oli tällanen spontaani vuodatus vähän kaikesta, mutta nyt vaan teki mieli kirjottaa kun vihdoin oon taas elävien kirjoissa. huomenna alkaa siis taas syömättömyys tai ainakin yritän kovasti, edelleen nutrit ja proteiinipirtelöt on sallittuja. katotaan selviänkö sunnuntaihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti